Sellun hinta ja sen vaikutus metsäyhtiöihin
Kysymys
Hei, Haluaisitteko selventää mitenkä sellun hinnan vaihtelu vaikuttaa konkreettisesti eri yhtiöihin. Esim.: UPM / STORA vs. AHLSTRÖM-MUNKSJÖ / HUHTAMÄKI(?) Onko hinnan vaihtelun vaikutuksella eroavaisuutta yhtiöittäin? Vaikuttaako lyhyt- tai pitkäkuituisen sellun hinta eritavoin eri yhtiöihin? Kuinka / mistä sellun hinnanvaihteluita voisi parhaiten seurata (indeksi tms.)? Onko joitakin muita merkittäviä (raaka-aine) tekijöitä, joita tulisi seurata? Kiitos.
Vastaus
Hei,
Yhtiöt ovat antaneet seuraavat herkkyydet sellun hintamuutoksille. Huomautan, että laskelmat odottavat, että vain sellun hinta muuttuu ja kaikki muut tekijät pysyvät ennallaan, mikä ei käytännössä kuitenkaan ole välttämättä realistista. Suuntaa herkkyysanalyysit kuitenkin antavat.
Stora Enso: 10 %:n nousu sellun hinnassa kohottaa operatiivista liikevoittoa 130 MEUR:lla.
UPM: 10 %:n sellun hinnan nousu nostaa oikaistua liikevoittoa 52 MEUR:lla (tieto 2017 vuosikertomuksesta, sellun hinnan nousun myötä herkkyys on todennäköisesti noussut hieman)
Metsä Board: Sellun hinnan 10 %:n nousu nostaa liikevoittoa 25 MEUR:lla
Ahlstrom-Munksjö: lyhytkuitusellun hinnan 5 %:n nousu laskee operatiivista käyttökatetta 24 MEUR:lla (vuoden 2017 lopun hinnoilla, vuoden 2018 aikana herkkyys on hieman noussut).
Huhtamäellä ei ole suoraa selluherkkyyttä.
Hintojen laskun vaikutus tuloksiin on käytännössä käänteinen.
Näissä laskelmissa sellulajeja ei Ahlstrom-Munksjötä lukuun ottamatta ole erotettu toisistaan. Käytännössä kuitenkin Stora Enson ja UPM:n selluylijäämät ovat lyhyt- ja pitkäkuitua, joten lajien välisellä hintaerolla ei ole huomattavaa vaikutusta yhtiöihin vaan yhtiöt hyötyvät yleisesti korkeista hinnoista. Metsä Boardin selluylijäämä on taas pitkäkuitua (havusellua), joten yhtiölle optimaalinen tilanne olisi korkean sellun hinnan lisäksi sellulajien leveä hintaero ja päinvastoin (ts. pitkäkuidun korkea hinta ja lyhytkuidun matala). Myöskään tässä päättelyssä ei ole otettu huomioon mahdollisia dynaamisia vaikutuksia, joita sellun hintojen muutos voi aiheuttaa (esim. vaikutukset paperien/kartonkien hinnoitteluun ja yhtiöiden suhteellisiin kilpailuasemiin) ja/tai joista se voi olla heijaste (esim. BKT-kasvuvauhdin muutokset, valuuttakurssit jne.).
Sellun hintakehitystä on melko vaikea seurata julkisista lähteistä. Esimerkiksi RISI tarjoaa hyvää hintadataa sellumarkkinasta. Sellun tuotannon kannattavuuden kannalta keskeisimpiä markkinaparametrejä ovat myyntihinnan lisäksi volyymit, valuuttakurssit ja puun hinta (karkeasti 50-60 % sellun tuotannon kustannuksista). Valuuttakurssit ovat julkista ja tietoa ja myös puun hintaa voi seurata indekseistä ainakin Suomessa.
t: Antti