Pääsiäisviikko alkaa hermostuneissa tunnelmissa, kauppasota ja korot keskiössä

Alkavaan ja pörssissä nelipäiväiseen pääsiäisviikkoon lähdetään globaalilla osakemarkkinalla epävarmoissa tunnelmissa. Viime viikko oli selvä laskuviikko, ja mm. USA:ssa pääindekseissä nähtiin pahinta laskua yli kahteen vuoteen. USA:n politiikkariskit heijastuivat myös Eurooppaan ja Aasiaan, joissa lasku jyrkentyi viikon loppua kohden mentäessä.

USA:n ilmoittamat suunnitelmat uusista tuontitulleista Kiinaa vastaan olivat jatkoa protektionismin polulle, johon maa on lähtenyt asettamalla ensin perjantaina voimaan tulleet tuontitullit alumiinille ja teräkselle. Etenkin Kiinan vastareaktio ja ilmoitus omista suunnitelmista tulleista arvoltaan kolmelle miljardille amerikkalaishyödykkeitä (mm. viini, tuoreet hedelmät) olivat osoitus siitä, että joustavuus ei ainakaan toistaiseksi kuulu kahden maailmankaupan jätin politiikkaan. Riskinä on nyt etenkin se, että tullikierre eskaloituu ja yhä useampi hyödykeryhmä joutuu protektionismin piiriin.

Koska kyse on kahdesta maailman suurimmasta taloudesta, kauppasodan eskaloituminen vaikuttaisi koko maailmankaupan avoimuuteen ja tätä kautta maailmantalouden kasvunäkymiin. Vielä toistaiseksi uusien tullien piirissä oleva hyödykevalikoima ei ole kovin laaja (USA:n Kiinaa vastaan asettamissa tulleissa hyödykkeiden arvo 60 miljardia dollaria, kun Kiinan vienti USA:an 2017 oli yli 500 miljardia dollaria), mutta todellinen lopputulema riippuu jatkotoimista. Jatkotoimia on kuitenkin vaikea etukäteen arvioida, sillä USA:n nykypolitiikka on tunnettua arvaamattomuudestaan, ja erilaisia riskiskenaarioita hinnoitellaan nyt markkinoilla.

Maailmankaupan kohonneet riskit ajoittuvat huonosti, sillä myös kohonnut korkotaso on aiheuttanut epävarmuutta osakemarkkinalla. Fedin torstainen korkopäätös oli odotettu ja poisti hieman riskiä USA:n rahapolitiikan odotettua nopeammasta kiristymisestä. Tosiasia kuitenkin on, että nykyennusteilla Fedin ohjauskorko olisi ensi vuoden lopussa jo lähellä kolmen prosentin tasoa samaan aikaan kun keskuspankki jatkaa taseensa supistamistoimia. Korkojen nousu paitsi tarjoaa osakkeille vaihtoehtoja myös nostaa yritysten lainanhoitokustannuksia. USA:ssa 10-vuotisen velkakirjan korkokehitys on viime aikoina tasaantunut kolmen prosentin tuntumaan, mutta esimerkiksi vuodentakaiseen nähden ero on merkittävä. Saksassa puolestaan poliittisten riskien kasvu on lisännyt turvasatamana pidettyjen velkakirjojen kysyntää ja laskenut korkoja.

Tällä hetkellä on hyvin vaikea arvioida sitä, millä aikavälillä ja vaikutuksella poliittinen epävarmuus heijastuu reaalitalouteen. Federal Reserve nosti talousennusteitaan keskiviikon kokouksessa, mutta euroalueella viime viikon luottamusluvut toivat mukanaan pettymyksen ja esimerkiksi ostopäällikköindekseissä haastatelluissa yrityksissä yhtenä tekijänä laskulle mainittiin poliittinen epävarmuus. Mielestämme riskit ovat nousseet talouskehityksen osalta, mutta avainasemassa on nyt se, tuleeko Kiinan ja USA:n välisistä tulleista dominoefekti, jossa kärsijänä olisi lopulta koko maailmantalous.