Miten korot toimivat?

Olemme aikaisemmin sijoituskoulussa käsitelleet velkaa. Velka voi olla oikealla tavalla käytettynä erittäin positiivinen asia taloudelle, kun sitä käytetään järkeviin investointeihin. Toisaalta velka voi luoda myös merkittäviä riskejä, jos velkaa otetaan liikaa ja se investoidaan huonosti tuottaviin kohteisiin. Nyt keskitymme velkaan olennaisesti liittyvään asiaan, eli korkoon. Tässä tekstissä korot käsitellään kolmessa kohdassa: mitä korko on, miksi koroista puhutaan ja miten korot vaikuttavat osakkeisiin?

1. Mitä korko on?

Korko on kaikessa lyhykäisyydessään rahan hinta. Korko on siis velanantajalle maksettu korvaus siitä, että kyseinen rahasumma ei ole hänen omassa käytössään. Korko on tärkeä elementti velkakeskustelussa, sillä se kertoo riskin ja tuoton suhteesta. Ja sijoittajillehan riskin ja tuoton suhde on kaikki kaikessa.

Riskiä voi mitata kahdessa suhteessa: ensinnäkin mitä pidempi on velan maksuaika, sitä korkeampi korko. Logiikka on suoraviivainen: mitä pidempi aika, sitä enemmän maailma ympärillä ehtii muuttua. Täten riski velanantajalle kasvaa sen suhteen, että muutokset velanottajan tilanteessa tekevät velanmaksusta mahdotonta.
Toiseksi, mitä korkeamman riskin velanantaja ottaa (esim velanottajan potentiaalisen maksukyvyttömyyden takia), sitä korkeampi koron kuuluisi olla.

Tuottonäkökulma tulee esiin puolestaan korkotuoton kautta, mikä on lainanantajan riskinotosta saama palkkio: mikäli velanantajalla on korkea riskinsietokyky, hän voi lainata varojaan korkeariskisiinkin kohteisiin, joista on luvassa myös korkeampi tuotto, eli korko. Näin ollen riski ja tuotto kulkevat aina käsi kädessä.

Korko heijastelee siis lainanantajan tai laajemmin ajateltuna markkinan riski/tuotto-suhteen määrittelemää hintaa rahalle. Korkoa voi ajatella myös kysynnän ja tarjonnan kautta. Matalat korot kertovat, että rahaa hakeutuu voimakkaasti korkosijoituksiin ja sijoittavat ovat valmiita tinkimään tuotoistaan saadakseen edes jotain tuottoa rahalleen.

2. Miksi koroista puhutaan?

Koska korot ovat rahoitusmarkkinoilla riskin mitta, on niiden kautta helppo vertailla eri tyyppisiin velkakirjoihin sisältyvää riskiä. Esimerkiksi valtion velkakirjamarkkinalla riskit tulivat erityisen hyvin esille euroalueen velkakriisin aikoihin, kun alueen reunamaiden (Kreikka, Espanja, Portugali, Italia) korot nousivat selvästi matalamman riskin velkakirjoihin (esim. Saksa) nähden. Tuohon aikaan sijoittajat pitivät näiden maiden maksukyvyttömyyden riskiä korkeana mm. julkisen talouden ongelmien vuoksi. Korkojen nopea nousu on puolestaan huono asia velanottajalle, sillä se nostaa odottamattomasti lainanhoitokustannuksia sekä tekee lainoista selviytymisestä vaikeampaa tulevaisuudessa. Euroopan velkakriisin ”pelastajana” toimi Euroopan keskuspankki, joka ensin laski ohjauskorkonsa (jota markkinakorot seuraavat) nollaan ja tämän jälkeen aloitti velkakirjojen osto-ohjelman, mikä laski velkakirjakorkoja ympäri euroalueen. Tarkemmin valtion velkakirjamarkkinaa on väännetty rautalangasta täällä.

Kuten jo velkaa määrittelevässä kirjoituksessa mainitsimme, velkasuhde on luottamussuhde velanantajan ja velanottajan välillä. Tämän luottamussuhteen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, sillä etenkin luottamussuhteen rikkoutumisella voi olla kauaskantoiset seuraukset koko talouteen. Korko puolestaan punnitsee tämän riskejä ja mahdollisuuksia tämän luottamussuhteen sisällä, joten se on tärkeä mittari talouden riskin ja tuoton välisestä tasapainosta.

3. Miten korot vaikuttavat osakkeisiin?

Inderes Q&A:ssa on kysytty korkojen vaikutuksista osakkeisiin, korot kun ovat toinen relevantti vaihtoehto ja globaalisti suurempikin sijoituskohde kuin osakkeet. Lähtökohtaisesti korkeammat korot houkuttelisivat rahaa pois riskisemmistä osakkeista velkakirjoihin. Korkojen nousu on lähtökohtaisesti huono asia osakkeiden suhteen, mutta suhde ei kuitenkaan ole aina suorasukainen, sillä korkeammat korot voivat indikoida myös vahvempaa talouskasvua, mikä taas tukee osakkeita.

Koroille herkimpiä sektoreita ovat pankit- ja muut finanssiyhtiöt, jotka hyötyisivät korkeampien korkojen tuomista korkotuotoista. Toinen herkkä sektori korkomuutoksille on rakennussektori, jonka houkuttelevuus laskisi korkojen nousun myötä yhtiöiden ollessa velkavivutettuja ja kiinteistöjen arvojen herkkiä koronnousulle. Korkojen nousu vaikuttaa negatiivisesti myös niiden vakaiden osinkoyhtiöiden houkuttelevuuteen, joita pidetään "bondeina" kuten operaattorit (Elisa, Telia tai DNA), lääkeyhtiöt (kuten Orion) tai yleishyödylliset palvelut (kuten Fortum). Ylipäätään sijoittajat alkavat kyselemään, että jos korkopapereista saa taas tuottoa, miksi pitää korkealla painolla suhteellisen korkealle arvostettuja osakkeita?

Teksti julkaistu alun perin 9.6.2017, muokattu 4.10.2022