Korot
Kysymys
Moi, Tiedän, että sitä on mahdotonta ennustaa, mutta eräällä videollanne sanotte, että ette pidä korkojen nousua ''lähivuosien sisällö'' kovinkaan todennäköisenä. Onko teillä jonkunlainen kuva siitä, kuinka pitkän ajan kuluttua se olisi todennäköistä? Mitkä toimialat ovat korkojen nousun yhteydessä suurimmat voittajat ja häviäjät? Finanssiala käsittääkseni ainakin kuuluu voittajiin. Onko mitään ohjenuoraa, millaisia liikkeitä omassa salkussa tulisi pääpiirteittäin tehdä silloin? Vai tuleeko pitää pää kylmänä? Tähän toki jo vaikuttaa sekin, missä vaiheessa nousukautta ollaan. Itseäni, vasta tähänastisen nousukauden alussa osakemaailman kelkkaan hypänneenä, kiinnostaa kovasti. Kiitos jo etukäteen!
Vastaus
Hei, kiitos hyvästä kysymyksestä!
Euroalueen korkokehitystä on tällä hetkellä vaikea ennustaa, mutta varmaa on se, että inflaatiopaineiden nousun myötä kurssi alkaa kääntyä myös euroalueen rahapolitiikassa. Odotamme, että ennen ohjauskoron nostoa Euroopan keskuspankin vastuulla on massiivisen elvytysohjelmansa alasajo. Sen osalta kortit tälle vuodelle on jo pitkälti jaettu, emmekä odota radikaaleja muutoksia elvytysohjelmaan ennen vuoden loppua. Uskomme keskustelun elvytysohjelman asteittaisesta lopettamisesta lisääntyvän selvästi syksyn aikana etenkin, mikäli inflaatio on tullut jäädäkseen. Seuraava leikkaus kuukausittaisiin arvopaperiostoihin voisi olla vuorossa viimeistään vuodenvaihteessa, ja tämänkin jälkeen elvytysohjelman poisvetämiseen tarvittaisiin noin puoli vuotta. Mielestämme ohjauskoron nostoja ei euroalueella siis ole näköpiirissä vielä ensi vuoden alkupuoliskollakaan. Tilanne muuttuu rahapolitiikan osalta radikaalisti kireämpään suuntaan, mikäli inflaatio lähtee kiihtymään nopeasti, mutta nykyisessä talousympäristössä pohjainflaatio on edelleen vaisua ja merkkejä hintojen nopeasta noususta ei ole näkyvillä. Summa summarum, euroalueen ohjauskorko on vielä ensi vuoden lopussakin todennäköisesti korkeintaan puolen prosentin tietämillä.
Pankit hyötyvät selvästi korkokatteen parantumisen kautta. Vakuutusyhtiöillä myös korkotuottojen nousu parantaisi sijoitusten tuottoja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä korkojen noususta syntyisi merkittäviä arvonlaskuja salkkuun, mutta tämä on toki riippuvainen mm. salkun duraatiosta eli siitä, kuinka kaukana tulevaisuudessa korkopaperit erääntyvät. Esimerkiksi Sammon korkosalkku on enemmän lyhyissä koroissa, joten Sampo hyötyisi merkittävästi korkojen noususta.
Finanssipalveluyrityksistä korkojen nousu tukisi todennäköisesti korkotuotteiden kysyntää ja ohjaisi varoja pois korkeamman palkkiotason equity-pohjaisista instrumenteista (esim. osake). Myös strukturoitujen tuotteiden markkina kääntyisi jälleen kasvuun (hyviä tuotteita yhtiöille).
Yhteisenä koko sektorille voidaan todeta, että korkojen nousu asettaisi todennäköisesti painetta nykyisiin osakkeiden arvostustasoihin ja tämä todennäköisesti latistaisi tunnelmia mm. transaktiopuolella (investointipankki, välitys yms.) sekä osin myös varainhoidossa (omaisuusarvot laskevat). Tiivistäen, finanssisektorin kannalta vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä.
Toinen herkkä sektori koroilla on rakennussektori, jonka houkuttelevuus laskisi korkojen nousun myötä yhtiöiden ollessa velkavivutettuja ja kiinteistöjen arvojen herkkiä koronnousulle. Korkojen nousu vaikuttaa negatiivisesti myös niiden vakaiden osinkoyhtiöiden houkuttelevuuteen, joita pidetään "bondeina" kuten operaattorit, lääkeyhtiöt tai yleishyödylliset palvelut kuten Fortum. Ylipäätään sijoittajat alkavat kyselemään, jos korkopapereista saa taas tuottoa, miksi pitää korkealla painolla suhteellisen korkealle arvostettuja osakkeita?