Asuntolaina vs. osakkeet

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Emme anna yksilöllisiä sijoitus- tai talousneuvoja, mutta vastaan yleisesti kysymykseen.

Aluksi täytyy todeta, että korkotason nousua on ennustettu Euroopassa viimeiset kymmenen vuotta ja lähes poikkeuksetta, vastoin useimpia ennusteita, korkotaso on laskenut kuin noussut ennustettuna vuonna. Markkinahinnoittelussakin on ollut usein selvä vinouma nousevien korkojen suuntaan. Nordean päästrategi Jan von Gerich on kutsunut tätä ilmiötä "Nousevien korkojen harhaksi" ja käsittelin aihetta aikoinaan myös videolla.

Grafiikka: Nordea

Tämä ei toki tarkoita, etteikö lainakorot voisi vihdoin alkaa nousta, kuten tällä hetkellä yleisesti odotetaan. Nousun kulmakerroin tuskin on suuri, ellei inflaation sitkeys yllätä pahasti.

Vaikka lainamenot kasvaisivat, mikä toki harmittaisi itseänikin, näkisin korkotason normalisoitumisen enemmän hyvänä asiana, koska se kertoisi talouden normalisoitumisesta Euroopassa. Negatiiviset korot ovat heikkouden, eivät vahvuuden merkki, kuten Varman toimitusjohtaja Risto Murto Twitterissä hetki sitten kirjoitti. Se, että EKP:n täytyisi lähteä kiristämään ohjauskorkoa vikkelään hallitsemattoman inflaation vuoksi, kuuluu negatiiviseen skenaarioon, enkä viittaa tässä siihen.

En ota kantaa siihen, kannattaako pääomia irrottaa osakkeista nyt asuntolainan lyhentämiseen, mutta yleisesti ottaen sijoittaminen on hyvä keino varautua myös koronnousuun. Kuka tahansa meistä voi rakentaa niin sanotun kotikutoisen korkosuojan sijoittamalla tai säästämällä, kumpaa termiä haluaakaan käyttää, esimerkiksi kuukausittain kiinteän summan rahaa osakkeisiin, rahastoihin jne. Mikäli koronnousu koittaa ja lainakustannukset kasvavat, näitä puskuroituja varoja voi käyttää sitten kasvaneiden kulujen kattamiseen. Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen on kirjoittanut aiheesta tarkemmin ja suosittelen lukemaan hänen kirjoituksensa täältä.

t. Antti J.