Sulje silmäsi, nyt se alkaa

Sulje silmäsi, nyt se alkaa, Federal Reserven määrällinen kiristys eli QT (quantitative tightening) nimittäin. Historiallisen suuren elvytyksen vastapainona keskuspankki aloittaa kesäkuussa Fedin mittapuulla historiallisen suuren QT:n, sillä taseen supistamisvauhti tulee lähes tuplaantumaan vuosista 2017-2019, jolloin toimia viimeksi nähtiin. Olemme koonneet alle muutaman keskeisen kysymyksen ja vastauksen QT:stä.

Mitä QT on?

Helppo vastaus on, että se on käänteinen operaatio määrälliselle elvytykselle (quantitative easing, QE). Siinä keskuspankki ostaa velkakirjoja laskeakseen etenkin pitkiä korkoja. Ostoillaan keskuspankki luo rahaa pankkijärjestelmään ja lisää pankkireservien tarjontaa, jotta pankeilla on lisää mahdollisuuksia lisää antolainaustaan kotitalouksille ja yrityksille. QT:n aikana reservien tarjonta puolestaan laskee.

Käytännössä keskuspankki ei myy välttämättä suoraan velkakirjojaan markkinoille, vaan antaa niiden erääntyä. Sen jälkeen velkakirjan liikkeelle laskenut USA:n valtiovarainministeriö ”maksaa” keskuspankille velkakirjan pääoman vähentämällä sen käteisvaroistaan, joita se pitää talletuksena keskuspankissa. Vastatakseen rahoitustarpeisiinsa ja lisätäkseen varojaan ministeriö myy uusia velkakirjoja. Pankkien ostaessa niitä ne vähentävät omia reservejään. Näin raha ”katoaa” pankkijärjestelmästä.

Onko vastaavia toimia nähty aikaisemmin?

On, mutta harvemmin. Japanin keskuspankki antoi taseensa supistua vuosina 2006-2007 ja EKP:kin kunnostautui tasetoimissaan eurokriisin jälkeen vuosina 2013-2014. Englannin keskuspankki puolestaan harkitsi toukokuussa aktiivisesti myyvänsä velkakirjojaan, eikä vain antaa niiden erääntyä. Fedillä QT on nähty finanssikriisin jälkeisen elvytyksen tuloksena kerran, vuosina 2017-2019.

Mitä on nyt odotettavissa taloudessa ja osakemarkkinalla?

Federal Reserven arvopaperiomistukset yli tuplaantuivat koronaelvytyksen aikana noin 8900 miljardiin dollariin. Huhtikuussa netto-ostot loppuivat ja nyt kesäkuun alusta velkakirjojen annetaan erääntyä ensin 47,5 miljardilla dollarilla kuussa (valtion velkakirjat 30 mrd. ja asuntolainavakuudelliset velkakirjat 17,5 mrd.) ja kolmen kuukauden kuluttua 95 miljardilla dollarilla (valtion velkakirjat 60 mrd. ja asuntolainavakuudelliset velkakirjat 35 mrd.). Syyskuussa taseen supistamisen tahti olisi lähes kaksinkertainen verrattuna vuosien 2017-2019 maksimiin eli 50 miljardiin kuussa.

QT-prosessi imee likviditeettiä rahoitusmarkkinasta, mikä vaikuttaa korkoihin. USA:n pitkissä koroissa on nähty nousua jo pitkään ennen QT:n varsinaista aloittamista markkinan ennakoidessa Fedin toimia. Odotukset ovat nostaneet myös asuntolainakorkoja, ja 30-vuotisen asuntolainan korko on noussut yli 5 %:iin, korkeimmaksi vuoden 2010 jälkeen. Nousseet korot jäähdyttävät asuntolainakysyntää ja yleisemmin investointikysyntää taloudessa.

Osakemarkkinalla viime kerta ei mennyt aivan Fedin suunnitelmien mukaan. Keskuspankin silloinen pääjohtaja Janet Yellen kuvaili QT-prosessia samanlaiseksi kuin katsoisi maalin kuivumista, mutta sijoittajille tilanne oli kuin maalipurkin kolahtaminen päähän. QT alkoi lokakuussa 2017 ja vain kolme kuukautta myöhemmin korot lähtivät nousuun ja indeksitasolla painuttiin globaalisti. Syypäänä pidettiin Fedin toimia. Keskuspankki piti QT:nsa kuitenkin autopilotilla, kunnes joulukuussa 2018 S&P 500-indeksi tippui lähes 16 % kolmessa viikossa. Tammikuussa keskuspankki lopetti koronnostot ja maaliskuussa QT:n.

QT ei siis ole ollut aikaisemmin kivuton siirtymä kohti aikaisemmissa oloissa normaalimpaa rahapolitiikkaa ja tälläkin kertaa on mahdollista, että toimia ei sulateta markkinalla ilman ongelmia. Tilannekin on kuitenkin osin erilainen kuin vuonna 2017. Vaikka supistamisen tahti on selvästi kovempi kuin edellisellä kerralla, keskuspankki kertoo varautuneensa muutokseen pitämällä ”varareservejä” järjestelmässä. Pääjohtaja Powellin mukaan toimet lisäksi kestäisivät pitkään, kolme vuotta, jonka aikana tase pienentyisi 3000 miljardilla dollarilla. Näin ollen tase jäisi pysyvästi koronapandemian alkua korkeammalle tasolle.

Artikkelin lähteenä ovat aikaisemmat makrokatsaukset ja Bloomberg. Otsikko on lainattu Antti Tuiskun kappaleesta Hyökyaalto.