Sijoitussuunnitelma ja -strategia

Lähdin tällä kertaa avaamaan sijoitussuunnitelman ja erityisesti sijoitusstrategian saloja. Helppoahan sen piti olla, mutta hiljalleen jorinat paisuivat romaanin mittoihin ja metsä oli kadonnut puilta. Lopulta päätin jakaa tarinaa osiin ja aloittaa siitä, mikä mielestäni on sijoitusstrategian ytimessä, mutta jää virallisissa tulkinnoissa varjoon.

Nämä jorinat käsittelevät näkemystä, sen ottamista tai usein sen puutetta. Sijoittajan kannattaa valita taistelunsa ja taistelukenttänsä tarkoin ja tietoisesti, mitä kautta hän pystyy parantamaan onnistumismahdollisuuksiaan. Valinnat kannattaa tehdä omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden perusteella. Tässä mennään ylätasolla pohdiskellen, ja toisaalta sivuutetaan tylysti useita sijoitusstrategian kannalta kriittisiä tekijöitä. Toivottavasti onnistun tarjoamaan ainakin uusia näkökulmia mielestäni valtavirrasta poikkeavalla ajattelutavallani.

Pyrin tarjoamaan lisää konkreettista apua sijoitussuunnitelmaan ja -strategian luontiin tulevissa jorinoissa, jos kiinnostusta tämänkin jälkeen ilmenee.

Valitse taistelusi: missä otat näkemystä ja riskiä?

Sijoitusstrategian ytimessä pitäisi mielestäni olla harkitut valinnat siitä, missä otat näkemystä ja missä et. Tämä loppujen lopuksi määrittää erittäin paljon sijoitusstrategiaasi.

Ensin on hyvä selittää, mitä tarkoitan näkemyksen ottamisella. Lähdetään purkamaan tätä mahdollisimman ”passiivisella” tyylillä, jossa ei otata näkemystä minkään muun kuin osakesäästämisen järkevyyden puolesta. Sen teet, jos säästät järjestelmällisesti joka kuukausi mahdollisimman laajasti hajautettuun globaaliin osakeindeksirahastoon, joka sisältää enemmän tai vähemmän kaikki merkittävät listatut yhtiöt maailmasta. Silloin et ota näkemystä yhtiövalinnoissa, ajoituksessa, tulevasta tuloskasvusta, makrotalouden kehityksestä eri maantieteellisillä alueilla, koroista tai rahapolitiikasta, eri toimialojen tulevasta menestyksestä, raaka-aineiden hinnankehityksestä tai vaikkapa ESG-asioista. Nämä kaikki voivat vaikuttaa sijoituksesi kehitykseen, mutta sijoituksesi on lopulta sidoksissa globaaleiden osakemarkkinoiden kehitykseen pitkällä aikavälillä.

Kuulostaa ehkä hieman hassulta, mutta näkemyksen ottaminen on aina riski. Näkemyksesi voi olla väärä. Yhtiön tai toimialan valinnat voivat mennä pieleen, ajoituksessa voi karahtaa kiville, makro- tai tuloskasvuennusteesi eivät välttämättä osu edes oikealle pallokentälle. Mitä vahvempi näkemyksesi on ja mitä enemmän se poikkeaa valtavirrasta (vrt. konsensus tai indeksipaino), sitä suuremman riskin otat.

Tietysti näkemykseen liittyy myös odotusarvon käsite ollessasi oikeassa tai väärässä. Lähtökohtaisesti tarkoituksena ei pitäisi olla aina oikeassa, vaan saavuttaa positiivinen odotusarvo (vrt. vedonlyönti). Aiemmin esitetyllä passiivisella strategialla et kanna muuta kuin osakemarkkinariskiä, jota on yksinkertaisilla strategioilla vaikea päästä karkuun. Mutta osakemarkkinoilla on se ihana ominaisuus, että odotusarvo on pitkällä aikavälillä vahvasti positiivinen. Tämän takia markkinariskiä on lopulta mukava kantaa.

Näkemyksen ja riskin ottamisessa on tietysti myös toinen puoli: mahdollisuus voittaa markkina, eli saavuttaa tuota globaalia osakeindeksiä parempi (riskikorjattu) tuotto. Jos valtavirrasta poikkeava näkemyksesi osuu oikeaan ja on relevantti tuottojen kannalta, markkinat tulevat palkitsemaan sinut avokätisesti. Se on erittäin tyydyttävää sekä taloudellisesti että henkisesti. Toisaalta ESG-teeman näkemyksellä voit tehdä oman osasi itsellesi tärkeiden asioiden edistämiseksi. Hyvän mielen merkitystä ei kannata väheksyä, ja osakepoiminnasta tulee merkittävästi mielekkäämpää, jos sitä tekee itselle kiehtovilla alueilla.

Muita aktiivisen osakesijoittamisen etuja en nyt lähde tässä käsittelemään, mutta ne ovat mielestäni kokonaisuutena erittäin merkittäviä. Jokaisen täytyy kuitenkin tehdä omat valintansa siitä, missä haluaa ottaa näkemystä, vai haluaako ottaa sitä ollenkaan. Lähtisin itse miettimään kokonaisuutta omien vahvuuksieni ja mielenkiinnon kohteideni kautta. Eri alueilla näkemyksen ottaminen vaatii hyvin erilaista osaamista ja kiinnostusta.

Alla olevassa kuvassa olen avannut joitakin mielestäni mielekkäitä teemoja siitä, millä alueilla sijoittaa ottaa joko tietoisesti tai tiedostamattaan näkemystä. Näiden pohtiminen voi tarjota sinulle oivalluksia. Taustalla ei ole laaja-alaista akateemista tutkimusta, mutta pohdin paljon sitä, miten erilaisia teemoja voitaisiin tuoda ymmärrettävästi esille. Muitakin on, mutta lähdetään nyt liikkeelle näistä. Erityisen mielenkiintoista on se, että näkemystä otetaan usein ilman tietoisia valintoja. Esimerkiksi suomalaiset kantavat yleensä suurta maariskiä kansainvälisen hajautuksen ollessa yleensä vähäistä. Niin minäkin teen, mutta teen sen tietoisesti. Kotimaisissa menestystarinoissa mukana oleminen tuo kuitenkin onnistuessaan erityistä mielihyvää, ja onhan meillä täällä tietysti se kuuluisa kotikenttäetu.

1. Allokaatio eri omaisuusluokkiin

Ensimmäiseksi sijoitusstrategiassa on mielestäni hyvä miettiä, mihin omaisuusluokkiin yleensäkin sijoitat. Jos olet intohimoinen osakesijoittaja, voit halutessasi rajata sijoituksesi osakkeisiin. Se, että allokoit valtaosan sijoitettavasta pääomastasi osakemarkkinoille, pitää kuitenkin olla aktiivinen valinta. Vaihtoehtoja on paljon, mutta osakemarkkinoiden kanssa korreloimattomia valitettavan vähän.

Osakemarkkinoiltakin pystyt välillisesti sijoittamaan vaikkapa raaka-aineisiin (kaivosyhtiöt) tai kiinteistöihin (kiinteistöyhtiöt, sijoitusyhtiöt), joten osakemarkkinat tarjoavat paljon mahdollisuuksia itsessään. Erilaiset ETF:t ja rahastot kasvattavat valikoimaa edelleen. Osakkeissakin on vielä erikseen listatut ja listaamattomat, ja pelkästään listattuja yhtiöitä survotaan hirveään määrään erilaisia lokeroita (arvo, kasvu, osinko ja niin edelleen). Mahdollisuuksia on kaikille, mutta osakemarkkinoilla ei pääse pakoon osakemarkkinariskiä. Välillä tulee aikoja, kun kaikki laskevat. Viime kuukausina on nähty useita päiviä, jolloin yli 90 % listatuista osakkeista on laskenut. Se riski on hyväksyttävä, jos osakkeisiin päätetään allokoida pääomia.

Tässä kirjoituksessa keskitytään osakesijoituksiin, mutta hajauttaminen eri omaisuusluokkiin kannattaa kuitenkin ehdottomasti miettiä sijoitusstrategiassa. Pidemmällä aikavälillä varallisuuden karttuessa on mielestäni perusteltua pyrkiä hajauttamaan varallisuutta eri omaisuusluokkiin kuten asuntoihin, korkoihin, raaka-aineisiin tai erilaisiin rahastoihin. Hajautus eri omaisuuslajien välillä tuo kummasti vakautta sijoitusportfolioon, mikä on viime kuukausina ollut tervetullutta. Erityisesti suosisin osakemarkkinoiden kanssa korreloimattomia sijoituskohteita, jotka tarjoaisivat vastapainoa suurelle osakekeskittymälle.

2. Sektorit ja maantieteelliset alueet

Nyt olemme tehneet yhdessä aktiivisen päätöksen ottaa roppakaupalla osakeriskiä, mikä on näkemys osakkeiden puolesta. Seuraavaksi mietimme, haluammeko ottaa näkemystä eri sektoreiden tai maantieteellisten alueiden puolesta (tai vastaan). Kuten jo mainitsin, suomalaiset keskittävät yleensä osakesijoituksensa voimakkaasti Helsingin pörssiin. Meillä on hieno pörssi, mutta fakta on, että Suomi ja Helsingin pörssi on marginaalissa globaaleilla markkinoilla. Tässä mielessä sijoituksien keskittäminen Suomeen on vahva näkemys verrattuna aiempaan globaaliin hajautukseen. Tämän takia kannattaa miettiä, miksi on perusteltua ottaa näkemystä Suomen puolesta. Kysymystä voi tietysti lähestyä myös rajoittavana tekijä. Halutessasi voit rajat pois Venäjän tai vaikkapa kaikki maat, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia tai ovat mielestäsi vaikkapa haitallisia ilmastonmuutoksen kannalta. Valinta on sinun.

Minä tulen todennäköisesti aina pitämään valtaosan sijoituksistani Helsingissä, koska haluan sijoittaa Suomeen, olla mukana paikallisissa menestystarinoissa ja tukea Helsingin pörssin kehitystä omalla pienellä panoksellani. Tärkein syyni on kuitenkin se, että minulla on täällä kotikenttäetu erityisesti pienissä, vähemmän seuratuissa yhtiöissä. Informaatioetu voi olla huomattava tekijä myös tuotoissa. Silti minusta on järkevää hajauttaa myös kansainvälisesti. Sen voi tehdä kustannustehokkailla indeksirahastoilla, joihin voi allokoida osan sijoitettavasta pääomasta. Tai sen voi tehdä merkittävästi haastavammalla tavalla, eli kansainvälisellä osakepoiminnalla. Itse olen harrastanut molempia, toisesta odotan pitkällä aikavälillä tuottoja ja toisesta ainakin roppakaupalla oppia.

Sama logiikka toimii myös sektorivalinnoissa. Onko sinulla erikoisosaamista tietyltä sektorilta koulutuksesi tai urasi takia? Oletko teknologian intohimoinen harrastaja tai lohkoketjujen rakentelija? Mahdollisesti voit ottaa näkemystä sektorirahastoilla (ETF), tai keskittää oman osakepoimintasi tietylle sektorille ja jättää laajemman markkinan indeksirahastojen huoleksi. Mikään ei määrää, että sinun täytyy noudattaa samaa sijoitusstrategiaa kaikilla osa-alueilla samalla tavalla. Omaa osaamista, innostusta ja kiinnostusta kannattaa hyödyntää myötätuulena sijoittamisessa, kunhan riskit pysyvät hallinnassa (esimerkiksi elanto ja omaisuus samassa yhtiössä). Osaaminen myös syventyy tutustuessasi yhtiöihin myös sijoittajan näkökulmasta. Itse olen sektori- ja toimialapohdinnoissa ns. generalisti, eli ymmärrän suunnilleen kaikkia sektoreita yhtä hyvin (tai huonosti). Esimerkiksi varhaisen vaiheen lääkekehitysyhtiöihin en kuitenkaan lähtökohtaisesti sijoita, koska niiden vaatima aivojumppa ja binäärinen luonne ei ole sen arvoista.

Joka tapauksessa sinun kannattaa miettiä, mitkä sektorit sinua oikeasti kiinnostavat ja mihin haluat panostaa pidemmällä aikajänteellä. Tähän liittyy myös sijoitustyylisi, koska kasvualueilla on yleensä enemmän kasvuyhtiöitä ja tupakantumppeja löytyy enemmän roskakorien vierestä. Lisäksi suosittelen miettimään, mitkä sektorit sopivat arvomaailmaasi. ESG ei ole enää pelkästään riskienhallintaa, vaan tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia. ESG-luokituksia tai vastaavia en seuraisi sokeasti, sillä se kenttä on levällään kuin jokisen eväät. Mutta pienellä omalla tutkimuksella voi varmistaa, että yhtiösi toiminta vastaa yleisesti arvomaailmaasi. Vaikka hyvä mieli ei tuo automaattisesti sijoitustuottoa arvo-osuustilille, se voi heijastua elämänlaatuun ja silloin se on erinomainen sijoitus. Itse olen valmis luopumaan tietystä määrästä tuottopotentiaalia, jotta koen olevani sijoituksissani mukana hyvissä asioissa. Toisaalta mikään ei estä sinua ottamasta näkemystä myös koko ESG-ajatusta vastaan, jos koet sen menneen jo yli. Silloin sektorivalinnoissa voikin painottua hyvin erilaiset alat.

3. Yhtiövalinta

Olemme nyt päättäneet ottaa rutkasti osakeriskiä vahvalla Suomi-painolla. Sitten päästäänkin yhtiövalintoihin, jossa ääripäät ovat selkeitä. Toisessa päässä on maksimaalisesti hajautettu indeksisijoittaminen ja toisessa päässä yksi ainoa timanttinen osake, jonka varaan olet valmis laittamaan kaiken. Toisessa kannat lähes pelkästään markkinariskiä, kun toisessa painottuu erityisesti yhtiöriski. Onneksi ei tarvitse valita ääripäiden väliltä, vaan välillä on lukematon määrä erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta tässä mitataan sitä, miten keskitetty osakesalkkusi on, eli miten suuri painoarvo jää yksittäisien yhtiövalintojen onnistumiselle. Yleisesti jonkinasteinen hajauttaminen on erittäin suotavaa: yleisesti puhutaan, että noin 10-15 yhtiöllä saa jo suurimman osan hajautuksen hyödyistä. Yksiselitteistä vastausta ei kuitenkaan ole, koska tähän vaikuttavat myös yhtiöiden sektorit, liiketoiminnat, profiilit ja niin edelleen. Sinulle sopivaan määrään vaikuttaa lisäksi esimerkiksi oma innostus ja halu seurata erilaisia yhtiöitä.

Jos kuitenkin haluat tehdä aktiivisesti yhtiövalintoja, tervetuloa osakepoimijan ihmeelliseen maailmaan. Osakepoiminnassa otat riskiä erityisesti yhtiövalinnasta. Jos onnistut valitsemaan pitkällä aikavälillä erinomaisesti menestyviä yrityksiä osakesalkkuusi, tuotot seuraavat pitkällä aikavälillä perässä. Onnistunut osakepoiminta vaatii näkemykseni mukaan ymmärrystä muun muassa toimialasta, liiketoiminnoista ja liiketoimintamalleista, kilpailueduista, ajureista sekä arvonmäärityksestä. Jos päätät sukeltaa osakepoiminnan maailmaan, sinun kannattaa mielestäni opetella myös mallintamaan ja ennustamaan tulevaa kehitystä. Tämä avaa numeroiden dynamiikka ja antaa ymmärrystä oikeasti tärkeistä ajureista. Seuraamalla niitä pystyt varmistamaan, että yritys pysyy odotetulla tiellä. Se on myös erittäin opettavaista.

Menestyksekäs osakepoiminta ei mielestäni välttämättä vaadi taitoja ajoituksessa. Myös yksittäisiin osakkeisiin voi sijoittaa vahvasti ajallisesti hajauttaen, jolloin yksittäisen sijoituksen ajoituksen merkitys pienentyy pitkällä aikavälillä minimaaliseksi. Silti olisi erittäin suotavaa, että sinulla olisi selkeä ja oikea käsitys yhtiön käyvästä arvosta. Kuten Paul Tudor Jones on sanonut, ”losers average losers”, eli alentavat keskihintaa osakekurssin laskiessa. Strategia toimii, jos olet lopulta oikeassa yhtiön menestyksestä ja käyvästä arvosta, mutta väärässä oleminen voi tulla yksittäisen yhtiön kohdalla todella kalliiksi.

Puhtaasti osakepoimintaan keskittyessä menestyksesi on kuitenkin lopulta pääasiassa sidoksissa valitsemiesi yhtiöiden taloudelliseen menestykseen. Yksinkertaistettuna voidaan puhua tuloskasvusta, koska rehellisesti ansaittua tulosta seuraavat yleensä muutkin tunnusluvut (pl. idioottimaiset liiketoimintamallit). Markkinariskiä et pääse karkuun, sillä yksikään yhtiö ei elä tyhjiössä. Jos yhtiösi kuitenkin kasvattavat tulostaan sekä osinkojaan vuosikymmeniä putkeen, lopulta sijoituksesta muodostuu väkisin menestyksekäs – tai ainakin ostohintasi on ollut poikkeuksellisen huono. Korkoa korolle toimii erinomaisesti vahvasti omistaja-arvoa luovissa yhtiöissä.

Korostan kuitenkin vielä uudelleen, ettei mikään tämän kirjoituksen valinnoista ole binäärinen, vaan välimuotoja on paljon. Mielestäni on täysin luonnollista ja suositeltavaa, että sijoittajat aloittavat pääasiassa indeksisijoittajina. Sillä tavalla voi testata reaktioita markkinoiden myllerrykseen ja saada tuntumaa osakesijoittamiseen ilman kohtuuttoman korkeita oppirahoja. Kun kokemusta ja tietotaitoa kertyy, voidaan siirtyä yhä enemmän osakepoimintaan ja ottaa enemmän näkemystä yhtiövalinnoissa. Ei ole mikään pakko loikata suoraan hyppytornin korkeimmalta tasolta syvään päätyyn. Toisaalta jos kiinnostuksesi ja osaamisesi on nimenomaan yhtiövalinnassa, tässä kohdassa on luonnollista ottaa voimakasta näkemystä.

4. Sijoitustyyli

Nyt ollaan osakemarkkinoilla Suomessa ja tehdään timanttisia osakevalintoja suhteellisen keskitetysti. Näin se sijoitusstrategia hiljalleen muotoutuu. Seuraavaksi pohdimme sitä, millaisia yhtiöitä osakesalkkuun on tarkoitus poimia. Lähestymme tätä sijoitustyylin kautta, mutta voisimme lähteä tarkastelemaan asiaa myös kauempaa: uskommeko fundamenttianalyysiin, suosimmeko teknistä analyysiä vai lähdemmekö top-down -periaatteella sijoittamaan havaitsemiemme makroteemojen kautta. Nämä olisivat kaikki mielenkiintoisia pohdittavia, mutta tekstin venyessä olen tässä osiossa vetänyt mutkat suoriksi ja olettanut, että fundamenttianalyysin pohjalta me osakepoimintoja tehdään. Tekninen analyysiä voidaan käyttää soveltuvin osin rinnalla ajoittamisessa, mutta palataan tähän myöhemmin. Voit halutessasi myös lähteä treidaamaan, mutta niissä strategioissa minusta ei ole juuri apua, joten jätetään se välistä.

Osakesijoittamisen sisällä on paljon erilaisia tyylilajeja, joiden nimeen vannotaan henkeen ja vereen. Yleisimpiä ”tyylilajeja” ovat arvosijoittaminen, kasvusijoittaminen, laatusijoittaminen, osinkosijoittaminen ja makrosijoittaminen. Periaatteessa näiden alla on jälleen erilajikkeita. Oma valintani on sekoitus kaikkia, mutta jos joku lokero pitäisi välttämättä valita, se olisi todennäköisesti kasvua kohtuullisen hintaan (Growth At Reasonable Price, GARP). Tämä lienee jonkinlainen arvo- ja kasvusijoittamisen risteyskohta, mutta kaikki voivat tehdä omat määritelmänsä. Itse en välitä eri tyylien välille veteen piirretyistä viivoista enkä eri tyylien kuppikunnista, vaan mielestäni eri profiilien sijoitukset tasapainottavat kokonaisuutta ja tukevat toisiaan. Silti minusta on hyvä miettiä, mihin tyyliin keskityt, mikä puhuttelee sinua ja mihin itse uskot pitkällä aikavälillä. Sinun täytyy luottaa omaan sijoitusstrategiaasi, koska muuten voit lähteä rönsyilemään ohimenevien hullutuksia (”fads”) perään. Tämä on harvemmin fiksua, minkä takia ydin kannattaa rakentaa itselle soveltuvan tyylin ympärille.

Osittain ristiriitaista on se, että aiemmin esittämässämme kuvassa riskit kasvavat sijoittajan keskittyessä puhtaasti tiettyyn tyyliin. Tämä on osittain makukysymys. On perusteltua todeta, että pelkästään perinteiseen arvosijoittamiseen fokusoitunut sijoittaja olisi ottanut markkinalta kuokkaan viimeiset kymmenen ennen voimakasta käännettä vuonna 2021. 2010-2020 oli kasvusijoittajan vuosikymmen, mutta toisaalta viimeisen vuoden aikana kasvusijoittajat ovat ostaneet dippejä koko ajan alempaa varsin dramaattisessa romahduksessa. Kukaan ei tiedä, miten kauan kasvusijoittajien kärsimys kestää, mutta voimakkaat muutokset puhuvat tasapainoisen lähestymistavan puolesta. Silti tärkeintä mielestäni on, että tyylisi sopii sinulle. Parempi ottaa näkemystä vaikkapa arvon puolesta kuin tuskailla sekoituksen kanssa, jos vain yksi ja ainoa tuntuu olevan sinun psyykkeeseen sopiva. Silti on hyvä huomata, että vaikkapa arvosijoittamiseen keskittyminen on valinta tai näkemys tämän tyylin puolesta.

Tässä kohdassa kannattaa myös pohtia, oletko ”long only” vai voitko myös myydä osakkeita lyhyeksi (short). Niille, jotka pelin osaavat, shorttaaminen on hyvä tapa pienentää riskejä ja kohdistaa näkemystä tarkemmin (esimerkiksi long/short -parit). Mutta silloin on oikeasti parempi tietää, mitä on tekemässä. Osake voi laskea 100 %, mutta ainakin teoriassa se voi nousta äärettömästi. Suojaamaton shortti voi siis tuoda mukanaan erittäin suuret tappiot, jos esimerkiksi ostotarjous käynnistäisi shorttien puristuksen (”short squeeze”, joka tuli esille myös memeosakkeiden huumassa). Itse olen suojannut välillä positioitani indeksishorteilla, mutta vaikka olen yleensä ollut markkinan suunnasta hajulla, shortit ovat harvemmin olleet kovin tuottoisia. Johdannaisilla täytyy nimittäin onnistua myös ajoituksessa, kun aika-arvo pelaa sinua vastaan. Toisaalta suojaukset ovat tuoneet tietynlaista mielenrauhaa, ja oikeassa elämässäkin vakuutuksista pitää maksaa. Aloittelijoiden suosittelisin kuitenkin rajaavan sijoitusstrategiassa shorttaamisen ja johdannaiset pois, koska riski/tuotto-suhteella odotusarvo on usein negatiivinen ilman vahvaa osaamista.

5. Ajoitus

Korkealla osakemarkkinoilla Suomessa osakepoimintaa suhteellisen keskitetyllä salkulla arvo- ja kasvusijoittamisen kombinaatiolla. Mitä tässä vielä voisi sijoitusstrategia kaivata? Mielestäni seuraavaksi on hyvä aika pohtia ajoittamisen roolia sijoitusstrategiassasi: oletko aggressiivisen opportunistinen ja reagoit markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin (tai ansoihin), vai säästätkö tasaisen tappavasti joka kuukausi samalla summalla voimakkaasti ajallisesti hajauttaen? Toisin sanoen, miten voimakkaasti haluat ottaa näkemystä ajoituksessa, puhuttiinpa koko markkinasta tai yksittäisestä osakepoiminnasta. Oleellista pohdinnassa on tietenkin oma osaaminen ja työkalut, jotta ajoitus ei perustuisi vain mutu-tuntumaan ja tuuriin. Onko sinulla edellytykset lukea markkinaa keskimääräistä paremmin?

Ajoitus on yksi aina ja ikuisesti sijoittajia jakava tekijä. Kyseessä on moniulotteinen asia, joka ymmärretään vaihtelevalla tavalla. Lähtökohtaisesti kaikki osakepoimijat pyrkivät ostamaan halvalla ja myymään kalliilla. Tätä ei yleensä ajatella ajoituksena, vaan näkemyksellä yhtiön arvosta ja transaktioilla sen ympärillä. Silti ajoituksella on myös tässä oma roolinsa, jos sitä ei aktiivisesti pienennetä ajallisella hajautuksella. Yleensä riidat ajoituksesta alkavat kuitenkin voimakkaammin silloin, kun otetaan näkemystä osakemarkkinoiden yleisestä suunnasta ja esimerkiksi vaihdellaan osakepainoa sen mukana. Usein tässä kohdassa huudetaan, ettei markkinaa voi ajoittaa. Se tarkoittaa vain, ettei huutelija osaa ajoittaa markkinaa. En minäkään osaa, mutta se ei tarkoita, etteikö riskikorjattua tuotto-odotusta voisi merkittävästi parantaa käyttämällä asian analysointiin aikaa. Kukaan ei tiedä tarkalleen käännepisteitä, mutta mitä pidemmäksi aikahorisontti venytetään, sitä helpompaa on tulkita markkinoiden yli- ja aliarvostustiloja. Tuottovaatimuksien yleinen taso määrittää kuitenkin paljon myös sinun tuotto-odotustasi. Tässä konseptissa osakepainon säätäminen eri markkinatilanteissa on jo jonkinasteista ajoittamista, vaikka se tapahtuisi osakepoiminnan näkökulmasta. Lopulta suhteellisen harvalla osakepaino on jatkuvasti vakiotasolla.

Oleellista ei ole saivartelu siitä, mikä on tai ei ole ajoittamista. Sijoitusstrategiassa kannattaa mielestäni miettiä, miten paljon tälle antaa painoarvoa. Otatko näkemystä esimerkiksi osakemarkkinoiden yleisestä arvostustasosta, jonka mukaan säädät osakepainoasi? Miten tärkeä oikea ajoitus on osakepoiminnoissasi? Yleisenä vinkkinä voin todeta, että mitä lyhyempi keskimääräinen pitoaikasi on, sitä enemmän ajoituksella on merkitystä. Fundamentit dominoivat pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä markkinaa ajavat usein epärationaalisien sijoittajien rahavirrat.

Sentimentin muutoksia, sijoittajien mielialoja, momentumia ja lyhytaikaisia markkinatrendejä saa todennäköisemmin kiinni teknisellä analyysillä kuin kassavirtamallilla (DCF). Treidauksessa fundamenteilla ei ole juurikaan väliä, vaan liike ratkaisee. Jos olet positioitunut oikein oikeaan aikaan, tuotot seuraavat, vaikket tietäisi yhtiön liiketoiminnasta yhtikäs mitään. Tekninen analyysi on oma maailmansa eikä nopeatempoinen treidaus kuulu omaan ydinosaamiseeni, joten en ole oikea henkilö kertomaan sen vaatimuksista. Kuitenkin suosittelen sinuakin pohtimaan sitä, kannattaisiko itselle rakentaa sääntöjä esimerkiksi trendien kunnioittamisesta (”trend is your friend”), jolla voisi mahdollisesti ainakin välttää ajoitukseen liittyviä sudenkuoppia. Viime aikoina puukkoja on putoillut käsistä läpi, ja momentum on yksi potentiaalinen ylituoton lähde.

Toisaalta tässä kohdassa voisi mainita myös vanhan viisauden ”cut your losses and let your profits run”, eli ota tappiot nopeasti mutta anna voittojen kertyä. Tämä on yleensä järkevää myös verotuksellisesta näkökulmasta, mutta tärkeämpää on henkisen selkeyden saavuttaminen. Markkinoiden liikkuessa sinun positiotasi vastaan se kertoo, että olet väärässä (ainakin lyhyellä aikavälillä). Yleensä siinä vaiheessa kannattaa miettiä omaakin näkemystä uudelleen, ja se on mielestäni helpointa tehdä puhtaalta pöydältä. Nämä ja monet muut sijoitusviisaudet kannattaa käydä läpi ja pohtia, mitkä niistä puhuttelevat juuri sinua.

Omassa osakepoiminnassani pyrin olemaan taistelematta tuulimyllyjä (voimakasta momentumia) vastaan, vaikka kontraajan mieleni siihen alitajuntaisesti sitä haluaisi. Jos esimerkiksi markkinatrendien (liukuvat keskiarvot) seuraaminen lasketaan tekniseksi analyysiksi, hyödynnän ajoituksessa teknistä analyysiä mahdollisuuksien mukaan. Pääasiassa pyrin kuitenkin ajoittamaan markkinaa pitkällä aikavälillä, missä palataan jälleen yleisiin arvostustasoihin ja niitä ajaviin tekijöihin. Näkemystä osakemarkkinoiden yleisestä tilanteesta otan silti, mikä tarkoittaa minun kohdalla osakepainoni muuttamista riskimittarin mukana (palaan tähän tarkemmin seuraavassa osassa). Historiassa yksinkertainen mallini on toiminut yllättävänkin hyvin, mutta en silti noudata sitä mekaanisesti. Se toimii enemmän tavoitetilana, mitä kohti pyrin olemalla normaalia aggressiivisempi / varovaisempi tilanteesta riippuen. Menetelmä perustuu yksinkertaiseen ”reverse to mean” -ajatukseen, eli osakemarkkinoilla on taipumus palata lopulta kohti pitkän aikavälin keskiarvoja.

6. Makrotalous ja rahapolitiikka

Makrotalous ei ymmärrettävästi kaikkia kiinnosta. Sinun ei tarvitse ottaa näkemystä makrotalouden tai rahapolitiikan kehityksestä, mutta pakoon niitä et silti pääse. Rahapolitiikka ja korkotaso vaikuttavat osakkeiden hinnoitteluun täysin riippumatta sinun kiinnostuksestasi niitä kohtaan. Sijoittamisen hienouksia on mielestäni juuri se, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minusta kaikkien vakavissaan osakepoimintaa tekevien pitäisi ainakin suurpiirteisesti ymmärtää, miten erilaiset makroajurit vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan ja osakkeen arvostustasoon. Näin vältyt monelta ikävältä yllätykseltä, jos vaikka inflaatio jumittuukin merkittävästi odotettua korkeammalle tasolle ja rahapolitiikka joudutaan kiristämään edelleen voimakkaasti.

Jos ekonomistien tai Powellin puheet eivät sytytä sinua, kannattaa tämä huomioida osakevalinnoissasi. Toiset yhtiöt ovat sidoksissa talouden sykleihin ja tiettyihin makroajureihin, mikä vaikeuttaa niiden analysointia ja niihin sijoittamista merkittävästi, jos makrokuva ei sinulle aukene. Toimialavalinnan merkitys korostuu tässä erittäin paljon. Syklisissä yhtiöissä myös ajoituksen merkitys korostuu, joten tämäkin voi vaikuttaa valintoihisi. Toiset yhtiöt taas jyräävät eteenpäin ja pystyvät luomaan arvoa enemmän tai vähemmän kaikissa talousympäristöissä. Silloin sinulla ei ole oleellista ”kilpailuhaittaa”, vaikket tietäisi mitä BKT tarkoittaa.

Makrotalous on sinänsä äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus, mutta sijoittajien kannalta kriittisiä tekijöitä on lopulta suhteellisen vähän. Jos aihealue kiinnostaa, opit lyhyen oppimäärän halutessasi nopeasti. Rahapolitiikka, korkotasot, talouskasvu, inflaatio, valuuttakurssit, ostopäällikköindeksit ja sen sellaiset ovat lopulta yksinkertaisia. Niiden ennustaminen taas on äärimmäisen vaikeaa muuttuvassa maailmassa, mutta siinä harvemmin onnistuu myöskään ekonomistit yhtään pidemmällä aikavälillä. Tämän takia aloittaisin siitä, että pystyisin tunnistamaan olemassa olevan makrotilan ja tunnistamaan todennäköiset kehityskulut. Tämäkin auttaisi sinua reagoimaan tarvittaessa oikein.

Sijoitusstrategian kannalta oleellisin asia on kuitenkin lopulta se, että tiedät myös mitä et tiedä. Jos makro ei ole vahvuusalueesi, ei sinun todennäköisesti kannata lähteä ottamaan näkemystä makroteemoihin. Viime aikoina kaikilla on tuntunut olevan vahvoja näkemyksiä Ukrainan sodasta, inflaatiokehityksestä ja Fedin koronnostoista, jotka nyt ovat viimeisimmät kuumat makroteeman alle menevät puheenaiheet. Mielipiteitä pitää olla, mutta monet päätyvät huomaamattaan myös ”makroturisteiksi” eli tekemään treidejä makroteemojen alla. Käytännössä päädytään siis ottamaan näkemystä makroteemoista, joissa sijoittajan ”edge” voi olla hyvinkin tylsä. Tällä alueella on omat asiantuntijansa, jotka tekevät elantonsa makrosidonnaisilla treideillä. Itse pyrin pysymään poissa heidän pelikentältään, vaikka makrotalouden perusteet on käyty ja yli 20 vuotta taloutta aktiivisesti seurattu. Itse pyrin ymmärtämään, mitä erilaiset skenaariot tarkoittavat yhtiöilleni ja niiden arvostuksille. Korkonäkemykselläni en edes yritä tehdä rahaa, koska se yritys olisi tuomittu epäonnistumaan. Finanssimaailman ”isot pojat” ovat tässä minua parempia.

Koska raaka-aineet ja energia ovat tällä hetkellä erittäin kuuma ja mielenkiintoinen alue, halusin ottaa nekin mukaan makroteeman alle. Tällä hetkellä monet sijoittajat miettivät kuumeisesti, pitäisikö heidän allokoida pääomia raaka-aineisiin ja vaikkapa öljyyn. Tämän voi tehdä esimerkiksi kaivosyhtiöiden tai öljyntuottajien kautta, tai sijoittamalla suoraan raaka-aineisiin (silloin osan yksi allokaatiopäätös). On tietysti selvää, että esimerkiksi kaivosyhtiöihin sijoittavien täytyy ymmärtää raaka-aineiden päälle. Kokonaisuudessaan raaka-aineketjujen ymmärtäminen on hyödyllinen lisä sijoittajalle, koska se auttaa myös hahmottamaan kokonaisuuksia ja makrokuvaa.

Tietty allokaatio raaka-aineisiin on mielestäni täysin perusteltua. Mieluummin se olisi tietenkin kannattanut tehdä jo pitkä aika sitten, koska nyt vaarana on, että teet liikkeen juuri väärään aikaan (teema: ajoitus). Raaka-aineissa on legendaarisia boom & bust -syklejä, joten täällä myös ajoittaminen on jälleen tärkeää. Koska tuotteet ovat lähtökohtaisesti ”bulkkia”, raaka-ainemarkkinoilla kyse on yleisesti kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Tämä johtuu kysynnän vaihtelusta, mutta vielä voimakkaammin tarjontapuolen investointisykleistä. Jos osaat arvioida tulevia syklejä ja sinusta ”konkretia” ovat mielenkiintoisempia kuin bittiavaruudessa pyörivä tekoäly, voit hyvin lähteä kehittämään itseäsi tällä sektorilla ja ottaa sitten voimakkaasti näkemystä. En kuitenkaan lähtisi soitellen sotaan vain sen takia, että viimeaikainen trendi on ollut äärimmäisen vahva.

Yhteenveto: omien vahvuuksien kautta

Näissä jorinoissa tarkasteltiin näkemyksen ottamista kuuden erilaisen teeman kautta. Koska keskityimme osakesijoittamiseen, keskustelu allokaatiosta omaisuusluokkien välillä oli pintapuolinen. Silti allokaatiopäätöksien vaikutus sijoittajan tuotto-odotukseen sekä riskiprofiiliin on erittäin suuri, joten kokonaan en halunnut jättää tätä kriittistä valintaa pois. Muut viisi nostamaani teemaa ovat mielestäni jokaiselle osakesijoittajalle pohdinnan arvoisia.

Oleellinen kysymys on, missä voit luoda arvoa ja mitkä ovat sinulle vahvuusalueita? Mikä sinut saa nousemaan innoissaan sängystä aamuisin? Jos sinulla on vahvaa erikoisosaamista tietyllä sektorilla, voit halutessasi keskittyä osakepoiminnoissasi pelkästään siihen ja muokata sijoitusstrategiasi tähän soveltuvaksi. Jos olet henkeen ja vereen pitkän aikavälin osakepoimija, sinun ei todennäköisesti kannattaisi käyttää kaikkea aikaasi pohtiessasi osakemarkkinoiden seuraavaa liikettä (ajoitus) tai Powellin puheen sanamuotoja (makro). Sinun etusi pitäisi olla yhtiövalinnoissa, jotka luovat arvoa tilanteessa kuin tilanteessa. Jos innostut nopeatempoisesta kaupankäynnistä ja DCF on sinulle kirosana, todennäköisesti sinun kannattaa ottaa näkemystä erityisesti ajoittamisessa. Voit luoda oman järjestelmäsi tämän ympärille. Jos taas avaat arvo-osuustilisi kerran kuukaudessa, sinun tuskin kannattaa spekuloida lyhyt aikaisilla kurssiliikkeillä.

Tämän kirjoituksen syvin tarkoitus oli kuitenkin saada sinut pohtimaan, minkälaisia näkemyksiä otat mahdollisesti huomaamattasi. Tällä hetkellä perinteiset buy-and-hold -sijoittajatkin tuntuvat pohtivan tulevaa inflaatiota ja Fedin koronnostoja. Tämä on erittäin suotavaa, jos keskustelua käydään vaikutuksista heidän omistamiinsa yhtiöihin, mutta vähemmän perusteltua osana yleistä markkinaspekulointia. Useiden sijoittajien kannattaisi seurata enemmän yhtiöiden liiketoimintojen kehitystä jatkuvan osakekurssin vahtaamisen sijaan. Markkinoiden vilkkuvat valot voivat houkutella sinuakin, mutta ajan käyttäminen niiden seuraamiseen ei automaattisesti paranna tuottojasi – usein päinvastoin.

Valitse taistelusi niin, että vahvuutesi pääsevät loistamaan ja heikkoutesi minimoidaan. Ota näkemystä siellä, missä se on perusteltua. Keskity olennaiseen ja luo sijoitusstrategiasi tukemaan tätä.

Hyviä sijoituksia,
Juha