Matala inflaatio ja negatiiviset korot voivat viedä Japanin tielle

Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä ja jatkuvasti laskeneet talouskasvuennusteet ovat aiheuttaneet suurtalouksissa inflaatiodilemman. Positiivinen, mutta vakaa (kahden prosentin tuntumassa oleva) hintatason nousu on tavoite, jota keskuspankit ovat vaalineet rahapolitiikassaan. Tähän on pyritty siksi, että liian nopea inflaatio söisi rahan ostovoimaa ja liian hidas inflaatio (tai deflaatio eli hintatason lasku) taas voisi aiheuttaa täysstopin kulutukselle, kun kotitalouden siirtäisivät ostojaan tulevaisuuden edullisempien hintojen toivossa.

Toteutuneet inflaatiolukemat ovat olleet vaimeita etenkin euroalueella, ja pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset laskeneet euroalueella sekä USA:ssa reilusti kuluvana vuonna. Nykytasolla odotukset ovat seuraavan viiden vuoden päähän euroalueella 1,2 prosentissa, jossa ei ole kehumista. Inflaatio ei tunnu saavan vetoapua oikein mistään, mikä on pakottanut keskuspankit ottamaan elvytystyökalut esiin keskusteluissaan, jotta hintavakaustavoitteeseen päästäisiin. USA:ssa on edelleen varaa laskea ohjauskorkoa, mutta euroalueella tilanne on toinen. Ohjauskorko on jo nyt nollassa ja pankkien yli yön -talletuskorko negatiivinen (-0,4 %). Päivänpolttava kysymys kuuluukin, että onko ohjauskoron laskulla väliä? Pohdimme negatiivisten korkojen uhkia ja mahdollisuuksia viime perjantaina julkaistulla videolla. Euroalueen tulevaisuutta on pohdittu myös huhtikuussa julkaistussa inderesPodissa, joka on edelleen ajankohtainen. Keskustelussa nousi esiin tärkeä asia: nimittäin keskuspankkien mahdollisuus vaikuttaa talouteen vain välillisesti: se ei voi itse luoda kysyntää talouteen, vaan korkoja laskemalla vain toivoa, että kotitaloudet ja yritykset innostuvat ottamaan lainaa investointeihin ja kulutukseen.

Ojasta allikkoon Japanissa

Koska seilaamme tällä hetkellä tuntemattomilla vesillä taloudessa, tutkimusta negatiivisista koroista on vähänlaisesti. Pidempää aineistoa täytyy hakea Japanista, jossa ohjauskorko on ollut alle prosentin tasolla jo yli kaksi vuosikymmentä ja negatiivinen vuoden 2016 tammikuusta lähtien. Siitä huolimatta talouden mittarit eivät ole olleet viime vuosina tai vuosikymmeninä kovin mairittelevia: Japani on pelkästään 2000-luvulla nähnyt kolme taantumaa ja sen pohjainflaatio on ollut merkittävän osan tästä ajasta negatiivinen tai alle prosentin, kun keskuspankin tavoite on kahden prosentin vauhti. Negatiivisten korkojen voimaantulon jälkeen inflaatio on ollut lievästi positiivinen, mutta samaan aikaan valtion velkakirjakorot ovat painuneet negatiivisiksi. Esimerkiksi 10-vuotisen velkakirjan korko on jo pidemmän aikaa ollut alle nollan tasolla, mikä heijastelee vaimeaa talouskasvu- ja inflaationäkymää tuleville vuosille. Toisin sanoen, sijoittajat eivät odota korkotason nousevan seuraavan 10 vuoden aikana. Tämän tutkimuksen mukaan reaktiona Japanin negatiivisiin korkoihin olivat lähinnä laskeneet, eivät nousseet, inflaatio-odotukset. Koska keskuspankin tehtävänä on ankkuroida odotuksia, Japanissa on jouduttu ojasta allikkoon: matalista koroista ja velkakirjaostoista on siirrytty jo osakeostoihin, mutta mikään ei tunnu nostavan inflaatio-odotuksia.

Tehottomat negatiiviset korot?

Japanin kokemuksen perusteella negatiivisten korkojen aika euroalueella voi aiheuttaa yhtä tehottoman lopputuleman. On vaikea nähdä nykyistä talousympäristöä lainanottoon kannustavana, sillä etenkin poliittiset riskit ovat korkealla ja sotkevat yritysten investointisuunnitelmia. Negatiiviset korot eivät ratkaise näitä ongelmia, sillä korot eivät luo suoraan kysyntää. Kuluttajasektorilla kysyntää on edelleen riittänyt hyvän työllisyystilanteen vuoksi, mutta mikäli taloussykli heikkenee, lainojen kysyntä varmasti tyrehtyy. Oli asuntolainan korko sitten nolla tai sen tuntumassa, pääoma täytyy maksaa takaisin, mikä lisää varovaisuutta kuluttajien keskuudessa.

Kuten videollakin mainitaan, narulla on vaikea työntää nykytilanteessa. Rahapolitiikalla ei ratkaista nykytalouden ongelmia, vaan se tarvitsisi nyt tuekseen hyvin hallittua talouspolitiikkaa. Eikä kauppasolmujenkaan avautuminen pahasta olisi.