Karhu ärjähti Venäjällä, myös EU-mailla paljon hävittävää Ukrainan konfliktin kärjistyessä

Venäjän ja Ukrainan välillä nopeasti kasvaneet geopoliittiset jännitteet ovat riski myös taloudelle pakotteiden ja energian kautta. Bloombergin uutistietojen mukaan Yhdysvallat painosti EU:ta jo joulukuussa etenemään rahoitus- ja energiasektorin pakotteiden kanssa, mikäli Venäjä etenisi Ukrainan rajojen sisäpuolelle. Toistaiseksi EU on asettanut joitakin henkilöpakotteita ja jatkoi alun perin jo vuonna 2014 asetettuja pakotteita Venäjää vastaan jälleen puolella vuodella tammikuussa. Pakoteuhka on kuitenkin kasvanut jatkuvasti. Käsittelen tässä katsauksessa mahdollisen konfliktin talousvaikutuksia. Mukana on kommentit myös seurannassamme olevista yhtiöistä, joilla on liiketoimintaa Venäjällä ja joihin vaikutukset voisivat kohdistua. Näitä ovat Fortum, Piippo, Rapala, Ponsse, Nokian Renkaat, Honkarakenne, Nurminen Logistics ja Aspo

Kriisi on vaikea paikka EU-maille, sillä Venäjän vastapakotteilla olisi vaikutuksia alueen talouteen. Venäjä on unionin viidenneksi suurin kauppakumppani ja suurin energiantoimittaja. Tässä on merkittävä ero esimerkiksi pakotteita penänneeseen USA:han, jolle Venäjän rooli energiantoimittajana on marginaalisempi, sillä se on energiatilastossa vasta sijalla 30. Viennin lisäksi EU-jäsenmaille vaikutukset näkyisivät investointien kautta. Monet suuret eurooppalaisyritykset Ikeasta Volkswageniin ovat Bloombergin mukaan tehneet merkittäviä investointeja Venäjälle, jolloin pakotteet voisivat käydä myös EU-maiden omaan nilkkaan.

Kuvioiden lähde: Bloomberg

Mitä jos kaasuhanat suljetaan?

Energia onkin todennäköisesti talouden kannalta se merkittävin jarru pakoteneuvotteluissa. Mikäli pakotteita lisättäisiin, voisi se aiheuttaa vastareaktion Venäjällä – pahimpaan mahdolliseen aikaan keskellä talven energiankulutuspiikkiä. Vaikutukset ovat olleet nähtävissä jo nyt, sillä kaasun ja sähkön hinnat ovat nousseet rajusti viime kuukausina (syyskuussa julkaistu artikkeli Pohjoismaiden näkökulmasta on luettavissa täällä). Syynä on kysynnän kasvun lisäksi myös se, että Venäjä on vähentänyt kaasunvientiään viime kuukausina, eikä vuodenvaihde näyttänyt kääntävän suuntaa. Euroopan kaasun käytöstä Venäjältä tulee n. 40 %, ja vahvan riippuvuuden takia energian hinnat ampuisivat jo nyt korkeilta tasoilta vieläkin ylemmäs, jos kaasuhanoja edelleen suljettaisiin. Tämä vaikuttaisi suoraan myös Fortumin liiketoimintaan: tytäryhtiö Uniper on yksi suurimpia kaasun ostajia Venäjältä, ja sekä Fortumilla että Uniperilla on merkittävät Venäjä-liiketoiminnat.

Lähde: Bloomberg

EKP:n inflaatioennusteissa suuri riski

Energiahintojen nousu aiheuttaisi ongelmia paitsi kotitalouksille rajusti kasvavien lämmityskustannusten muodossa, myös Euroopan keskuspankille. Viime vuosi osoitti, että keskuspankki voi epäonnistua pahasti inflaation ennustamisessa, ja Ukrainan tilanteen kärjistyminen sekä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino energiamarkkinoilla heittäisi inflaatioennusteet jälleen romukoppaan. Kuten alla olevasta kuviosta on huomattavissa, EKP povasi joulukuun ennusteessaan inflaation hidastuvan kuluvana vuonna 3,2 %:iin ja painuvan ensi vuonna alle kahden prosentin. Ennuste perustui olettamukselle, jonka mukaan sähkön ja kaasun hinnan nousu taittuisi pian ja kääntyisi selvään laskuun kuluvana vuonna (ks. kuvio).

Mikäli tämä ei toteutuisi ja inflaatio pysyttelisi viiden prosentin tuntumassa tai sen yläpuolella, EKP:nkin olisi pakko alkaa kiristää mandaattinsa mukaisesti ja vastoin useimpia nykyodotuksia rahapolitiikkaa. Ukrainan tilanne on tästä näkökulmasta siis myös keskuspankin murhe.

Lähde: EKP:n joulukuun talousennuste

Venäjällä eletään jo karhumarkkinassa

Luonnollisesti talouspakotteet riskeeraisivat myös Venäjän talouskasvua, joka on muutoinkin jäähtymässä. Talouskasvu hidastui Q3:lla, kuluttajaluottamus on kääntynyt laskuun ja kiihtyvä inflaatio on pakottanut maan keskuspankin jo useisiin koronnostoihin. Tästä huolimatta ruplan kurssi on laskenut euroa ja dollaria vastaan viime viikkoina, ja Venäjän pörssissä on laskeuduttu karhumarkkinaan RTS-indeksin painuttua jo n. 40 % lokakuun huipuilta. Ukrainan tilanteessa on siis paljon pelissä, sekä poliittisesti että taloudellisesti.

Vaikutukset Venäjä-yhtiöihin suhteellisen vähäisiä

Osalla seurannassamme olevista yhtiöistä on liiketoimintaa Venäjällä, ja seuraavassa käsittelemme kriisin vaikutuksia niihin.

Aspon tytäryhtiöt Telko ja Leipurin toimivat Venäjällä sekä Ukrainassa ja konfliktin kärjistyminen vaikeuttaisi niiden liiketoimintaa, etenkin jos alueen kysyntä ja ostovoima laskisi. Telkon liikevaihdosta Venäjältä sekä Ukrainasta ja muista IVY-maista tulee noin 40 % ja Leipurin noin 30 %. Yhtiöt jakelevat kuitenkin pääosin perusraaka-aineita, joihin talouspakotteet eivät ole ainakaan aiemmin kohdistuneet. Kyseiset yhtiöt pärjäsivät kohtuullisesti myös vuonna 2014 Venäjän miehittäessä Krimin. Jakelutoiminnalle luonteenomaisesti pääomia ei liiketoiminnoissa ole investoitu merkittävästi, mikä rajaa valuuttakurssien vaikutusta niiden omaan pääomaan.

Rapalalla on myös jakelutoimintaa Venäjällä, mutta alueen merkitys kokonaismyynnistä (2020: 5 %) on viime vuosina selvästi laskenut, emmekä näe konfliktia merkittävänä riskinä yhtiölle.

Piippo harjoittaa liiketoimintaa Venäjällä tytäryhtiönsä PiippoRusin kautta. Venäjällä yhtiö myy Outokummussa valmistamiaan paalausverkkoja ja -lankoja, mutta myös kahden muun valmistajan tuotteita tuotetarjoomaansa täydentämiseksi. Arviomme mukaan poliittiset riskit eivät vaikuta Piipon loppuasiakkaiden kysyntään erityisen nopeasti, mutta heikentyvä rupla aiheuttaisi omat haasteensa. Yhtiön valmistuskulut ovat euroissa, kun taas Venäjän tytäryhtiön tuotteiden myynti on ruplamääräistä. Tämän seurauksena heikentyvä RUB/EUR-valuuttakurssi voisi heikentää Piipon hintakilpailukykyä Venäjän markkinalla.

Venäjä on Ponsselle tärkeä markkina, vaikka maan metsäkonemarkkinat ovatkin hyvin sykliset. Vuonna 2020 Ponssen kappalemääräinen Venäjän-konemyynti putosi noin puoleen edellisvuodesta. Viime vuonna kasvu oli taas vahvaa ja jaksolla Q1-Q3’21 Venäjän osuus yhtiön liikevaihdosta oli arviolta 17-19 %. Metsäkoneet eivät perinteisesti ole kuuluneet minkäänlaisten pakotteiden piiriin, mutta nyt suunniteltujen pakotteiden kattavuudesta ei ole vielä tietoa. Suorat tai epäsuorat markkinahäiriöt Venäjällä olisivat joka tapauksessa tuntuva isku Ponsselle.

Nokian Renkaiden kolmipisteisen tuotantolaitosverkoston kokonaiskapasiteetista noin 75-80 % tulee Venäjän suuresta ja kustannustehokkaasta yksiköstä. Osa renkaiden tuotantoprosessissa tarvittavista raaka-aineista (mm. synteettinen kumi ja täyteaineet) hankitaan Euroopasta, mutta nämä materiaalit eivät ainakaan toistaiseksi ole olleet asetettujen talouspakotteiden alaisia. Viimeisen 12 kuukauden aikana Venäjän osuus Nokian Renkaiden liikevaihdosta oli puolestaan hieman alle 20 %. Ukraina-tilanteen kärjistyessä Nokian Renkaiden liiketoimintaa rasittavat vaikutukset kohdistuisivatkin arviomme mukaan juuri kysyntäpuolelle mitä todennäköisimmin kiristyviä talouspakotteita ja niiden heikentämää paikallista ostovoimaa heijastellen. Vuoden 2014 tapahtumiin verrattuna Nokian Renkaat on kuitenkin tasapainoisemmassa ja siten vähäriskisemmässä tilanteessa, sillä tuolloin Venäjän osuus liikevaihdosta oli selvästi yli 30 %.

Honkarakenteelle Venäjä on etenkin Japanin ohella tärkeä vientimarkkina ja yhtiön myynti tapahtuu Venäjälle yhden pitkäaikaisen maahantuontikumppanin kautta. Honkarakenteen viimeisen 12 kuukauden vientiliikevaihto oli 17,2 MEUR ja arviomme mukaan Venäjä vastaa tästä karkeasti noin 40-45 %:n osuutta. Geopoliittisten riskien realisoituminen ja mahdolliset Venäjän vastaiset pakoitteet voisivat vaikeuttaa Honkarakenteen Venäjän vientiä, mutta arvioimme vaikutusten jäävän konsernitasolla suhteellisen rajallisiksi (Venäjän osuus konsernin liikevaihdosta ~ 11-13 %). Tiettyä luottamusta tälle antaa myös se, että yhtiö onnistui pitämään volyymit Venäjällä vakaana läpi vuosien 2013-2015 Ukrainan kriisin.

Nurminen Logisticsin voimakkaimpana kasvuajurina toimii Venäjän läpi kulkeva Kiinan ja Aasian konttijuna, jonka toimivuuteen mahdollisella Venäjän ja Ukrainan tilanteen kärjistymisellä ei ainakaan maantieteellisesti olisi välitöntä vaikutusta, vaikkakin epävarmuutta se nostaisi jossain määrin. Sen sijaan mahdollisesti asetettavat pakotteet voisivat vaikuttaa yhtiön toimintaan kuljetettavien tavaroiden tai asiakaskäyttäytymisen muutoksen kautta. Tässä kohtaa pakotteiden kattavuudesta ei ole kuitenkaan tietoa, eikä siitä kuuluisiko Venäjän läpikulkeva liikenne missä(än) määrin näiden pakotteiden alaiseksi. Mahdollisilla sotatoimilla ja pakotteilla olisi todennäköisesti vaikutuksia Venäjän ja Ukrainan kansantalouksiin, jotka heijastusvaikutuksineen nostaisivat epävarmuutta myös Nurmisen Baltian liiketoimintojen osalta. Yhtiöllä on myös pienemmissä määrin Suomen ja Venäjän sekä IVY-maiden välisiä rautatie- ja projektikuljetuksia, mutta näiden merkitys yhtiön kehitykselle on rajallisempi. Mahdolliset pakotteet vaikuttaisivat todennäköisesti myös hieman Suomen ja Venäjän välisiin tuonti- ja vientimääriin, jotka taas oletettavasti heijastuisivat hieman yhtiön Huolinta- ja Terminaalipalveluihin. Sen sijaan Nurmisen omien Venäjän liiketoimintojen merkitys on laskenut viime vuosina selvästi (H1’21 Venäjän liiketoimintojen liikevaihto ~1 % kokonaisliikevaihdosta), eikä näillä olisi siten oleellista merkitystä yhtiön tuloksen muodostumiselle.

Yhtiökohtaisten kommenttien kirjoittajina olivat Olli Vilppo, Erkki Vesola, Thomas Westerholm, Juha Kinnunen, Joonas Korkiakoski, Aapeli Pursimo ja Matias Arola.