Jos metsään haluat mennä nyt…
Viime viikko oli Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinalla vaihteleva viikko. Pitkästä aikaa Helsingissä ja laajemminkin Euroopassa nähtiin nousua, kun S&P 500 -indeksi lasketteli viikkotasolla. Tällä viikolla huomion keskipisteenä on Federal Reserven keskiviikkoinen korkopäätös. Sitä ennen on aika mennä metsään ja tarkastella viime aikoina usein esillä olleita ”karhukuvioita”.
Tyypillisesti sosiaalisessa mediassa, kuten finanssitwitterissä (tai -X:ssä), parhaimmin huomiota saa, kun julkaisee mahdollisimman shokeeraavan kuvion talouden heikosta tilanteesta ja samaan hengenvetoon julistaa taantuman olevan nurkan takana. Kuvion katsojan vastuulle jääkin sitten se, kuinka relevantti julkaisu oikeasti on taantuman ennustajana. TS Lombard julkaisi sarjan suosiossa olleita makrokuvioita, joista voi lukea kahtalaista tarinaa talouskuvasta: lähinnä kysymys tiivistyy siihen, onko tulossa taantuma vai yksinkertaisesti talouden normalisoituminen poikkeustilan jälkeen.
Yhdysvaltain entinen valtiovarainministeri Larry Summers on kritisoinut keskuspankkeja liian myöhäisestä reagoinnista hintakehitykseen. Nyt Summers on liittynyt joukkoon, joka varoittaa toisesta inflaatioaallosta USA:ssa 1970-luvun tapaan, ja hän jakoi teemaan liittyen kuin kuvion X:ssä.
TS Lombard tarjoilee kuvion laajemmalla aikajanalla ja siten, että 1940-lukukin on mukana. Siitä näkee, että vielä on turhan aikaista tuomita inflaation toinen aalto alkaneeksi varsinkaan öljyn hintakehitykseen nojaten. Maailma on muuttunut paljon 50 vuodessa ja siitä on tullut vähemmän öljystä riippuvainen. Muutoinkin talouden dynamiikka on erilainen ja moni asia puhuu edelleen sen puolesta, että taloudessa ollaan pikemminkin disinflatorisessa ympäristössä uuden aallon sijaan.
Lähde: TS Lombard
Lähde: Bloomberg
Entäpä sitten Yhdysvaltain työllisyys? Se on erityisen hunajainen aihe karhuilijoille, sillä onhan työllisyys lopulta heikentynyt historiassa aina taantuman mukana ja työpaikkaluvut ovat niitä, joissa on eniten viipeitä: luvut voivat olla kohtuullisia, vaikka taantuma kolkuttelisikin ovella. Nyt datasta on voinut löytää useita pisteitä, jotka ovat taantumaa ennakoivia: tarkistukset alaspäin työpaikkaluvuissa, kk-lukujen lasku uusissa työpaikoissa, ja nyt uusimpana tilapäisten työntekijöiden muutos palvelualoilla. Lukema on tippunut rajusti ja kehitys on hyvin samankaltaista kuin finanssikriisissä.
Lähde: TS Lombard
Tyystin toisenlainen kuva saadaan aikaiseksi, kun tarkastellaan tilapäisten työntekijöiden tilannetta numeroin, ei muutoksin. Kuten ao. kuvasta näkyy, koronapandemian aikaan työllisten määrän kasvu oli huiman ripeää ja nyt huipuilta on tultu alas. Tämä viittaa lähinnä työmarkkinan normalisoitumiseen. Lukuja tulkittaessa onkin hyvä muistaa, että talous voi hyvinkin ajautua taantumaan, mutta se ei vielä ole sisällä makrodatassa. Historiaan vertailukohtana on hyvä pohjata, mutta siltikin taantuma on lähinnä ennustus. Tulkintaa vaikeuttaa lisäksi se, että kaksi viime vuotta ovat olleet taloudessa poikkeuksellisia.
Lähde: TS Lombard
Viimeksi on vielä syytä ottaa esille yksi kuvio, jolla on helppo perustella eroja keskuspankkien välillä, nimittäin kotitalouksien korkomenot suhteessa BKT:hen. Kuten kuviosta näkyy, korkomenot ovat monessa euromaassa (Portugali, Espanja, Italia) sekä Isossa-Britanniassa selvästi suuremmat kuin Yhdysvalloissa. Euroopassa ja Briteissä ollaan siis korkoherkempiä kuin Yhdysvalloissa. Hyvin helposti tästä voisi päätellä, että nyt on aika tyystin lopettaa koronnostot vanhalla mantereella, sillä korkojen nousu osuu meihin kipeämmin. Hyvä argumentti, mutta ei suinkaan ainoa ”lopettakaa koronnostot”-teeman takana.
Lähde: TS Lombard