Unssi kultaa: Kulta sijoituskohteena
Unssi kultaa on kolmiosainen kultaan keskittyvä artikkelisarja, jonka kirjoittaja on Wilson Tukiainen, 22. Wilson opiskelee kauppatieteitä University of Amsterdamissa ja suorittaa tutkintoon sisältyvän harjoittelun kesän ja syksyn aikana Inderesillä. Tekstit eivät edusta Inderesin näkemystä, eikä niitä ole syytä tulkita sijoitussuosituksena.
---
Miten kultaan voi sijoittaa? Miksi sitä kannattaisi omistaa? Onko kulta hyvä sijoituskohde? Näiden kolmen kysymyksen ympärille rakentuu Unssi kultaa -sarjan viimeinen kirjoitus Kulta sijoituskohteena.
Fyysinen kulta
Suomessa ja kaikissa EU-maissa fyysinen sijoituskulta on ollut vuodesta 2000 lähtien arvonlisäverosta vapaata. Fyysiseen kultaan sijoittaminen on kaikkein käsinkosketeltavin tapa sijoittaa kultaan, sillä omistus ei ole ”bittejä avaruudessa”. Sijoituskultaa voi ostaa niin kolikkoina, laattoina kuin harkkoinakin. Kullan laadun ja aitouden varmistamiseksi ostot ja myynnit kannattaa tehdä vain luotettavien tahojen kautta.
Osto- ja myyntihinnan välinen ero eli niin sanottu spredi on tyypillisesti suurempi fyysisessä kullassa kuin muissa sijoituskohteissa. Esimerkiksi jalometalleja välittävällä Tavexinilla yhden unssin kultaharkon ostohinta oli noin 5% korkeampi kuin myyntihinta tarkasteluhetkellä. Päiväkaupankäynti fyysisellä kullalla ei toisin sanoen lyö leiville, vaan käsin kosketeltavaan kultaan sijoittaessa omistusaika täytyy olla muu kuin hetki.
ETF:t
Pörssinoteeratut rahastot eli ETF:t tarjoavat useimmille sijoittajille kaikkein helpoimman tien sijoittaa kultaan, sillä niissä sijoittajan ei tarvitse huolehtia kullan säilytyksestä niin kuin fyysisessä kullassa. ETF:issä osto- ja myyntihinnan välinen spredi on myös pienempi, ja niiden hinnanmuutokset seuraavat tarkemmin kullan markkinahintaa.
Näitä niin sanottuja kulta-ETF:iä on kahdenlaisia: taattuja eli fyysisiä tai takaamattomia eli synteettisiä. Taatut ETF:t omistavat holvien uumenissa säilytyksessä olevaa fyysistä kultaa, kun vastaavasti takaamattomat ETF:t sijoittavat kultaan erilaisten johdannaissopimusten kautta. Taatut kultarahastot ovat yleisempiä ja niitä pidetään myös turvallisempina.
Taatutkin kulta-ETF:t voivat sisältää sudenkuoppia. Tämä koskee niistä etenkin suurimpia, kuten SPDR Gold Shares (GLD). Riski syntyy siitä, että sijoittaja omistaa käytännössä rahasto-osuuden (ETF), fyysisestä kullasta eikä hänellä ole mahdollisuutta päästä omistamaansa kultaan käsiksi tai siirtää sitä paikasta A paikkaan B. Kaikissa tapauksissa ETF-rahastot eivät välttämättä aina säilytä yhtä paljon fyysistä kultaa kuin mitä niiden tiedot antavat olettaa. Tämä synnyttää niin sanotun vastapuoliriskin. Tästä syystä fyysinen kulta sopii kulta-ETF:ää paremmin sijoittajalle, joka haluaa suojautua pahan päivän varalle, esimerkiksi valuuttakriisiä varten. Tiheämmin kullalla treidaavalle sijoittajalle ETF-rahastot toimivat paremmin, sillä välitys- ja säilytyskustannuksiin ei kohdistu läheskään yhtä suuria kustannuksia kuin fyysisen kullan omistamisessa. Taattujen kulta-ETF-rahastojen välillä on kuitenkin suuria eroja ja esiin nostetut riskit saattavat olla monessa niistä pieniä tai olemattomia.
Johdannaiset
Kultaan voi myös sijoittaa johdannaisilla. Esimerkkejä johdannaisista ovat futuurit, optiot, turbot ja muut viputuotteet. Niille on yhteistä se, etteivät ne mahdollista sijoittamista fyysiseen kultaan, vaan ainoastaan kullan hintaan.
Kultakaivososakkeet
Kultaan on mahdollista sijoittaa myös epäsuorasti kultakaivosyhtiöiden kautta. Näistä yksi esimerkki on Endomines, joka on myös Inderesin seurannassa. Yksittäiseen yhtiöön liittyvää osakekohtaista riskiä voi pyrkiä minimoimaan sijoittamalla useampaan kultakaivosyhtiöön esimerkiksi ETF:llä. VanEck Vectors Gold Miners ETF (GDX) on ETF-rahasto, joka pyrkii seuraamaan NYSE Arca Gold Miners Indexin (GDMNTR) hintaa ja suoritusta. GDMNTR:n tarkoituksena on seurata kultakaivosalan yrityksien kokonaissuoritusta. Lähihistorian perusteella kaivosyhtiöihin sijoittaminen ei ole ollut yhtä tuottoisaa kuin fyysiseen kultaan. GDX-ETF-rahaston tuotto aikavälillä 22.05.2006 - 17.7.2020 oli vaivaiset 5,6 %, kun samalla ajanjaksolla kullan hinta nousi 177,0 % prosenttia.
Jaetut mielipiteet
Kulta-ETF-rahastojen suosio on kasvanut viime aikoina, mikä on myös heijastunut kullan hintaan. Yksi selittävä tekijä kulta-ETF:ien suosion kasvussa on todennäköisesti niiden vaivattomuus, mutta kultaan käsiksi pääseminen ei ole kuitenkaan kaikissa tapauksissa taattua, mikä lisää riskiä. Tämän takia niin sanotut maailmanlopun ennustajat eivät suosi kulta-ETF:iä, sillä he haluavat omistaa konkreettisesti kultaa varautuakseen esimerkiksi valuuttakriisiin. Muille sijoittajille myös ETF-rahastot voivat tarjota hajautushyötyä sijoitussalkkuun, sillä kulta on korreloinut historiallisesti vähän muiden omaisuusluokkien kanssa.
Monelle sijoittajalle kulta toimiikin yhtenä hajautuskohteena sijoitusomaisuudelle. Kullan tuotto eli hinnan nousu ei välttämättä ole tällöin kaikkein tärkein tekijä sijoitukselle, vaan siihen liitetty piirre hyvänä ostovoiman säilyttäjänä ja sijoitusomaisuuden vakauttajana talouskriiseissä.
Kaikki fyysiseen kultaan sijoittavat eivät toisin sanoen ennusta valuuttojen tai valuuttajärjestelmien kaatumista, vaan katsovat kullan olevan lähinnä vakuutus, mikäli asiat menisivät päin mäkeä. Fyysiseen kultaan sijoittavista osa vuorostaan on enemmän vakuuttuneita tulevasta kriisistä ja näkee keskuspankkien kultareservien lisääntymisen olevan merkki siitä, että kullalla on tulevaisuudessa taas monetaarinen merkitys taloudessa.
Keskuspankkien aatoksista voi yrittää vetää suuntaviivoja esimerkiksi Alankomaiden keskuspankin lausunnosta keskuspankin verkkosivuilla:
”Shares, bonds and other securities are not without risk, and prices can go down. But a bar of gold retains its value, even in times of crisis. That is why central banks, including DNB, have traditionally held considerable amounts of gold. Gold is the perfect piggy bank – it's the anchor of trust for the financial system. If the system collapses, the gold stock can serve as a basis to build it up again. Gold bolsters confidence in the stability of the central bank's balance sheet and creates a sense of security.”
Kolikolla on myös kääntöpuolensa. Esimerkiksi USA:n keskuspankin entinen pääjohtaja Ben Bernanke on kommentoinut, että kulta ei ole rahaa ja että keskuspankit omistavat kultaa lähinnä historiallisten perinteiden vuoksi. Moni ei myöskään usko kultaan sijoituskohteena. Yleisen kultaa vastaan esitetyn argumentin voi tiivistää näin: Kulta ei tuota kassavirtaa, ei jaa osinkoja, ei tuota korkoa, ei maksa vuokraa, ei lisäänny eikä kasva. Maailman tunnetuimpiin sijoittajiin lukeutuva Warren Buffet on tunnettu kullan vastustaja. Hänen mielestään kullan tuottamattomuus sekä rajoitettu käyttökelpoisuus tekevät kullasta huonon sijoituksen. Vaikka kultaa ajatellaan arvonsäilyttäjänä, sen hinta on heilunut historiassa voimakkaasti. Kullan itseisarvoa on myös vaikeampaa todentaa muihin kassavirtaa tuottaviin sijoituskohteisiin verrattuna.
Mitä tästä kaikesta pitäisi sitten ajatella? Historia ei tietenkään ole tae tulevasta kehityksestä. Historian perusteella kuitenkin kulta on tuonut suojaa talouskriiseissä. Toisaalta näitä kriisejä on tavattoman vaikea ennustaa, vaikka usein jälkikäteen niiden syntyyn vaikuttaneet tekijät on pystytty todentamaan tarkkaan. Toisaalta, jos sijoittajan tarkoituksena on maksimaalinen tuotto, kulta ei välttämättä ole paras sijoituskohde. Perinteisen portfolioteorian mukaan kultaa käytetään yleensä vain pienenä mausteena sijoitussalkussa hajautuksen vuoksi, jotta tuotto-odotukset pysyisivät ennallaan.
Jokaisen on tärkeää tehdä omat johtopäätökset, seurata omaa sijoitussuunnitelmaa ja käyttää parasta tietoa mitä on tarjolla. Internetissä on paljon harhaanjohtavaa tietoa. Sama pätee myös kultaan. Kullan kannattaja voi esimerkiksi sanoa, että viimeisen 20 vuoden aikana kulta on tuottanut paremmin kuin osakkeet. Tämä pitää paikkansa, mutta kullan vastustaja saattaa taas sanoa, että osakkeet on tuottanut paremmin viimeisen 10 vuoden, tai 30 vuoden aikana. Vuodesta 1971, jolloin kullan ja dollarin välinen sidos purettiin, S&P 500 on tuottanut paremmin, kun osingot lasketaan mukaan. Tässä on kuitenkin hyvä huomauttaa, että suurin osa ei näe kultaa sijoituskohteena, vaan arvonsäilyttäjänä ja turvasatamana. Onko kullan ja osakkeiden arvonnousun vertaaminen siksi kovinkaan hedelmällistä?
Lähteet
Tikkala, T. (2014, April 29). Vakuuta sijoitussalkkusi - osta kultaa. Retrieved from https://blogi.nordnet.fi/vakuuta-sijoitussalkkusi-osta-kultaa/
Salo, K. (2017, June 28). Vain kultaa! Retrieved from https://blogi.nordnet.fi/vain-kultaa/
De Nederlandsche Bank. (2018, September 12). DNB’s gold stock - De Nederlandsche Bank. Retrieved from https://www.dnb.nl/en/payments/goud/index.jsp
Rawson, M. (2012, December 5). Smart Portfolio Construction: What Is Gold’s Role? Retrieved from https://www.nasdaq.com/articles/smart-portfolio-construction-what-golds-...
Verohallinto. (2013, May 30). Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus. Retrieved from https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47810/sijoitusk...
Hinnasto. (2020). Retrieved from https://tavex.fi/hinnasto/
Lehto-Isokoski, H. (2014, November 18). Sijoituskulta säihkyy arvaamattomasti. Retrieved from https://www.taloustaito.fi/Rahat/Sijoituskulta-saihkyy-arvaamattomasti/#...
Niskanen, V. (2020, January 10). Kultaan sijoittaminen. Retrieved from https://www.lynxbroker.fi/sijoitusblogi/artikkelit/kultaan-sijoittaminen/
Tikkala, T. (2014, August 6). Miksi en omista kulta-etf:iä. Retrieved from https://blogi.nordnet.fi/miksi-en-omista-kulta-etfia/
Indiviglio, D. (2011, July 13). None. Retrieved from https://www.theatlantic.com/business/archive/2011/07/bernanke-to-ron-pau...
---
Tämä oli Unssi kultaa -sarjan viimeinen artikkeli. Linkit kaikkiin teksteihin löydät alta: