EKP:n korkopäätös: Ainakin kaksi koronnostoa pöydällä
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös oli tekojen osalta odotettu: keskuspankki piti vielä toistaiseksi ohjaus- ja talletuskoron ennallaan, mutta kertoi päättävänsä nettomääräiset arvopaperiostot eli elvytysohjelmansa heinäkuun alkuun mennessä. Pitkään on saatu keskuspankin kiristämistoimia odottaa, ja sillä välin euroalueen inflaatio on kiihtynyt jo 8,1 %:iin (toukokuun lukema).
Nyt keskuspankki on kuitenkin herännyt Ruususen unesta, sillä torstain päätöksessä saatiin mustana valkoisella ”lupaukset” kahdesta koronnostosta. Ensimmäinen olisi heinäkuussa ja kooltaan 0,25 %-yksikköä, ja seuraava koronnosto olisi vuorossa heti seuraavassa, syyskuun kokouksessa. Sen suuruutta määrittävät mielestäni pitkälti kesän inflaatiolukemat: jos hintojen nousu ei näytä hidastumisen merkkejä, 0,5 %-yksikön nostokin on täysin mahdollinen. Sen jälkeen korkotaso nousisi asteittain, jotta inflaatiotavoite olisi paremmin saavutettavissa.
Jossittelu väheni
Rahapolitiikkaan saatiin torstaina roppakaupalla näkyvyyttä viime kuukausien jossittelun ja ”avoimien ovien politiikan” jälkeen. Keskuspankin talous- ja etenkin inflaatioennusteita tarkastellessa ymmärtää hyvin, miksi. Edelliset, maaliskuun ennusteet osoittautuvat jälleen liian optimistisiksi: kuluvan vuoden talouskasvuennustetta reivattiin lähes prosenttiyksikön verran alaspäin, ja inflaatioennustetta nostettiin 1,7 %-yksikköä. Ennusteen toteutuessa inflaatio olisi 2022 yli kolminkertainen (6,8 %) keskuspankin kahden prosentin hintavakaustavoitteeseen nähden, ja ensi vuonnakin liikuttaisiin yli kolmen prosentin lukemissa. Ukrainan sota sekoitti keskuspankinkin ennusteosaston pasmat pahemman kerran, mikä nyt näkyy merkittävinä tarkistuksina alaspäin.
Kuten kokousennakossa mainitsin, markkinaodotuksissa hinnoitellaan jo yli 100 korkopisteen nostoja kuluvalle vuodelle. Torstain kokous vahvisti sen, että nämä odotukset eivät ole lainkaan ylimitoitettuja. Ensi vuoden osalta tilanne on epävarmempi, sillä mahdollinen taantuma ja jo vahvan vertailukaudenkin vuoksi hidastuvat inflaatiolukemat voivat laittaa stopin koronnostoille. Selvää on, että mielellään keskuspankissa ei korkopäätöksiä tällä hetkellä tehdä, sillä rahapolitiikan teho on rajattu energiavetoisen inflaation vuoksi ja nousseet velkakirjakorot lisäävät painetta euroalueen velkaantuneelle julkiselle sektorille.
Luetuimmat artikkelit




