EKP-näkemykset velkakirjaostojen lopettamisesta loivat jännitystä ensi viikon kokoukseen

Euroopan keskuspankin ensi viikolla pidettävä korkokokous sai uuden jännitysmomentin, kun keskuspankin pääekonomisti ja johtokunnan jäsen sekä pääjohtaja Draghin kanssa samoja näkemyksiä perinteisesti jakanut Peter Praet kommentoi keskuspankilla olevan tarve arvioida asteittaista velkakirjaostojen lopettamista. Samansuuntaista viestiä antoi myös Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann ja Hollannin keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot.

Tällä hetkellä euroalueen keskuspankit ovat sitoutuneet ostamaan euroalueen jäsenmaiden velkakirjoja kuukausittain 30 miljardilla aina syyskuuhun saakka. Tämän jälkeen osto-ohjelman jatko on avoin, ja ainoa viesti, joka markkinoille on saatu keskuspankin päättäjiltä, on tarve asteittaiseen ohjelman alasajoon. Tässä mielessä Praetin kommentit olivat haukkamaisia, minkä vuoksi euro vahvistui ja euroalueen korot nousivat eilen. Vaikka velkakirjaostoja tehdään EKP:n pääoma-avaimeen perustuen eli niiden määrä riippuu jäsenmaiden talouksien koosta, on keskuspankki joutunut lisäämään kuukausien mittaan esimerkiksi Italian velkakirjaostoja suhteessa Saksan ostoihin (ks. kuva alla). Ostojen lopettamiselle onkin perusteita, sillä mikäli ohjelma jatkuisi nykytahdilla ensi vuoteen, alkaisivat keskuspankin omat rajat tulla vastaan.

Olemme odottaneet osto-ohjelman poisvetoa vielä kuluvan vuoden aikana siten, että ohjelman loppumisesta ilmoitettaisiin kesällä ja ostot ajettaisiin alas syys-joulukuun välisenä aikana. Näkemyksemme ostojen lopettamisesta on ennallaan, mutta epävarmuutta liittyy siihen, ilmoitetaanko ohjelman alasajosta jo ensi viikolla vai vasta myöhemmin heinäkuun kokouksessa. Näkemyksemme perustuu etenkin osto-ohjelman asettamiin rajoihin. Ohjauskoron ensimmäisen noston aika olisi tällöin ensi kesänä.

Maariski uhkaa kasvaa ostojen lopettamisen myötä

Viimeviikkoinen kuohunta Italian velkakirjamarkkinoilla ja korkojen nopea nousu osoittivat, että markkinaehtoiseen hinnoitteluun palaaminen velkakirjaostojen loppumisen myötä tulee entisestään lisäämään maariskiä tietyissä maissa. Poliittinen paine elvytyksen jatkamiselle kasvoi Italian hallituskiemuroiden vuoksi, joten velkakirjojen osto-ohjelman lopettamisesta viestiminen olisi EKP:lta signaali siihen suuntaan, ettei keskuspankki ole valmis pelastamaan markkinaa, jossa riskit kasvavat poliittisen vallan siirtyessä euroskeptisille ja julkista tasapainoa horjuttaville puolueille.

Keskuspankin riippumattomuuden kannalta tämänkaltaisen viestin antaminen olisi tärkeää. Toisaalta jo pitkään elvytyksestä riippuvaisena olleelle markkinalle rahapolitiikkaansa normalisoivan keskuspankin on viestittävä varovasti uudesta suunnasta, jotta ylilyönneiltä markkinareaktioissa vältyttäisiin.