Yhdysvaltain inflaatio: Kultakutriunelmia
Yhdysvaltain inflaatio hidastui odotetusti joulukuussa. Pääluvuissa hintojen nousu hidastui 6,5 %:iin marraskuun 7,1 %:sta ja kuukausitasolla hinnat laskivat 0,1 %. Hintojen lasku oli pitkälti energiavetoista, sillä pohjahinnoissa nousu kiihtyi hieman marraskuusta, kuukausitasolla 0,3 %:iin (marraskuussa 0,2 %). Vuodentakaisesta inflaatio hidastui kuitenkin senkin osalta (joulukuu +5,7 % vs. marraskuu +6,0 %).
Suunta on siis oikeanlainen ja rohkaisevia merkkejä ilmoilla inflaatioluvuissa. Asumisen kustannukset jatkoivat edelleen nousuaan (+0,8 % kuukausitasolla) kompensoiden energiahintojen laskun (-4,5 %) vaikutusta. Käytännössä asuminen oli inflaatiota aidosti vauhdittava tekijä pohjahintaluvuissa. Asumisen inflaatio on sitä tahmeampaa laatua, mutta esim. vuokramarkkinalla ollut merkkejä siitä, että taite olisi käsillä. Asuminen myös muodostaa merkittävän osan palvelujen inflaatiosta. Sen sijaan hyödykemarkkinalla hintojen nousu on hidastunut selvästi (enää 2,1 % vuodentakaisesta) ja ruuan hinnan nousukin hidastui. Inflaatio ei ole siis enää niin laaja-alaista, kuin edellisinä kuukausina on nähty, mikä on luonnollisesti hyvä asia.
Kaksi aaltoa rantautumassa
Pohjainflaatio on kuukausitasolla jo ”normaalitason” luvuissa ja jos samassa tahdissa jatketaan, inflaatio-ongelma poistuu hiljalleen taloudesta. Mikäli vaivutaan ”kultakutriajatuksiin” ja oletetaan, ettei palkka-hinta-spiraalikaan toteudu Yhdysvaltain taloudessa (aiheesta lisää täällä) ja talouskin jatkaa kasvuaan, voidaan köllötellä mukavissa tunnelmissa.
Edelleen työmarkkinalla on inflaatiossa tärkeä rooli, sillä vahva työmarkkina pitää yllä palkkapaineiden lisäksi kuluttajakysyntää eli kysyntäinflaatiota. Tämä vaikuttaisi inflaation ensimmäiseen aaltoon (osuva termi poimittu Macrovoices-podista), joka on jo talouteen rantautunut ja jonka taustalla ovat viimeaikaiset poikkeukset (koronapandemian aiheuttama tavaroiden kysyntä ja sen laantuminen, palvelualojen lasku ja nousu, elvytyssekkien aiheuttama piristysruiske kysyntään).
Toinen inflaatioaalto onkin sitten loivempi, pidempi ja hiljalleen tekeytymässä. Siihen vaikuttavat inflaation pitkäaikaiset tekijät (väestönmuutos, työmarkkinan niukkuus, pitkän aikavälin talouskasvunäkymä). Tätä aaltoa on myös vaikeampi havaita.
Inflaatiolukemat myös sinetöivät koronnosto-odotukset Federal Reserven ensi kokoukseen. Näyttää siltä, että 50 korkopisteen nostot ovat historiaa ja toivotetaan tervetulleeksi 25 korkopisteen nostot. CME Groupin julkaisema FedWatch antaa jo 87 %:n todennäköisyyden 25 korkopisteen nostolle.
Luetuimmat artikkelit




