Uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa lisätään tulevaisuudessa merkittävästi

UB Uusiutuva Energia -rahasto aloitti toimintansa 1.9.2023, ja tämä rahastokatsaus perustuu 31.10.2023 arvonmäärityspäivän tilanteeseen.

Rahaston toiminnan aloittamista edelsi valmistelutyö, jonka aikana luotiin rahaston hallinto- ja toimintarakenteet, liiketoimintamalli ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuva strategia. Valmistelutyön tuloksena rahasto sai Finanssivalvonnalta markkinointiluvan, minkä jälkeen rahaston markkinointi aloitettiin elokuun alussa. Rahaston toiminnan kaksi ensimmäistä kuukautta ovat painottuneet rahaston omien kehityshankkeiden edistämiseen ja muiden potentiaalisten sijoituskohteiden kartoittamiseen sekä niihin liittyviin neuvotteluihin ja selvitystöihin.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristö on ollut viimeiset pari vuotta monella tapaa hyvin poikkeuksellinen. Koronaepidemia, Ukrainan sota, korkojen voimakas nousu ja inflaatio ovat vaikuttaneet toimintaympäristöön ja sijoituspäätöksiin usealla teollisuuden sektorilla. Uusiutuvan energian osalta tilanne on ollut positiivisella tavalla valtavirrasta poikkeava. Suomen, kuten muidenkin Euroopan maiden, sitoutuminen vihreään siirtymään ja yhteiskunnan sähköistymiseen, on vauhdittanut uusiutuvien energiamuotojen rakentamista ennennäkemättömällä tavalla. Geopoliittiset jännitteet ovat entisestään kiihdyttäneet tulevaa sähkön- ja lämmöntuotannon irtaantumista fossiilisista energiamuodoista. Jokainen maa pyrkii nostamaan energiatuotannon omavaraisuutta mahdollisimman korkeaksi.

Suomessa rakennettiin vuonna 2022 yhteensä 437 uutta tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 2 439 megawattia. Vuoden 2022 loppuun mennessä toiminnassa olevia tuulivoimaloita oli Suomessa yhteensä 1 393 ja niiden yhteenlaskettu teho oli 5 677 megawattia. Tänä vuonna on odotettavissa, että asennettujen tuulivoimaloiden määrä ja niiden yhteenlaskettu teho jäävät hieman viime vuoden huippulukemista.

Suomen kantaverkon Fingridin hyvä teknillinen taso mahdollistaa uusiutuvan energian lisärakentamisen Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa. Suomella on myös hyvät edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiseen, mikä osaltaan houkuttelee eurooppalaista teollisuutta siirtämään tuotantoa Suomeen ja ostamaan Suomessa tuotettua energiaa joko sähkönä tai jatkossa yhä enemmän vetynä, jonka tuotantolaitoksia kehitetään nyt paljon Suomeen. Energian kysynnän kasvu yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistymisen kautta tarkoittaa, että uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa lisätään tulevaisuudessa merkittävästi. Tämän taustalla vaikuttaa se, että uusiutuva energia on halvin tapa tuottaa sähköä ja lisäksi ainoa energiamuoto, jota voidaan rakentaa merkittävästi lisää kohtuullisen nopeasti.

Suomessa on tänä vuonna nähty paljon sähkön hinnanvaihteluja, ja yksi merkittävä syy hetkittäin jopa ilmaiselle sähkölle on ollut poikkeuksellisen suuret vesivarannot. Vesivoimalat ovat juoksuttaneet pitkään vettä suurella teholla välttääkseen tulvatilanteita joissa ja järvissä. Pitkällä aikavälillä sähkön hintakehityksen ennustetaan tasaantuvan houkuttelevalle tasolle kasvavan kysynnän ja aikanaan poistuvien markkinahäiriöiden myötä.

Oma hankekehitys ja synergiaedut

UB Uusiutuva Energia -rahasto toimii yhteistyössä UB:n neljän metsärahaston kanssa. UB:n metsärahastot omistavat yhteensä noin 165 000 hehtaaria maata Suomessa ja Baltiassa. Metsärahastojensa kautta UB on Suomen kolmanneksi suurin yksityinen metsänomistaja.

UB Uusiutuva Energia on esiselvitysvaiheessa tunnistanut UB:n metsärahastojen Suomessa omistamilta maa-alueilta 23 potentiaalista aluetta, joille on mahdollista kehittää maatuulivoimaa. Aurinkovoimapotentiaalin kartoitustyö UB:n metsärahastojen Suomessa omistamilla maa-alueilla on niin ikään käynnistetty kartoitustyön keskittyessä maaalueisiin, joilla ei tällä hetkellä kasva metsää tai niillä ei ole potentiaalia talousmetsän kasvattamiseen. Tämä tarkoittaa lähinnä peltoja ja jättömaata, joita on metsärahastojen omistamilla mailla.

UB Uusiutuva Energia -rahaston tehdessä merkittäviä sopimuksia UB-konsernin muiden rahastojen kanssa noudatetaan erityistä huolellisuutta mahdollisissa eturistiriitatilanteissa. Esimerkiksi maanvuokrasopimusten osalta on käytetty ulkopuolisia neuvonantajia, jotka ovat antaneet laajaan aineistoon perustuvan lausunnon tuulivoimatarkoitukseen tehtävien maanvuokrasopimusten markkinaehtoisista hinnoittelumekanismeista ja -tasoista, joita UB Uusiutuva Energia -rahasto on noudattanut tekemissään sopimuksissa.

UB Uusiutuva Energia -rahasto on 31.10.2023 mennessä allekirjoittanut maanvuokrasopimukset UB:n metsärahastojen kanssa koskien neljää eri tuulivoimakehityshanketta. Kullekin näistä kehityshankkeista on myös saatu puolustusvoimilta puoltava tuulivoimalausunto. Kyseisten kehityshankkeiden maanvuokrasopimusten kattamille maa-alueille on esiselvitysvaiheen perusteella mahdollista rakentaa yhteensä 27 tuuliturbiinia, jolloin kehityshankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti, laskettuna 7,2 MW tuuliturbiineilla, on yhteensä 194,4 MW. UB:n metsärahastojen mailla on merkittävästi lisäpotentiaalia tuuli- ja aurinkovoiman kehittämiseen. UB Uusiutuvan Energian salkunhoitajat jatkavat neuvotteluja ja kehitystyötä lisäpotentiaalin valjastamiseksi energiantuotannon käyttöön.

Rahaston kehityshankkeita edistetään aktiivisesti. Tavoitteena on, että vuoden 2024 aikana kustakin kehityshankkeesta on hyväksytty kaavoitusaloite, niitä koskeva ympäristövaikutusten arviointityö on aloitettu ja kaavoitustyö on käynnissä.

Jokaiselle kehityshankkeelle, josta on allekirjoitettu maanvuokrasopimus ja johon on saatu puolustusvoimilta puoltava tuulivoimalausunto, hankitaan ulkopuoliselta riippumattomalta arvonmäärittäjältä lausunto jokaiselle arvonmäärityspäivälle.

Muut sijoituskohteet

Oman kehitystoiminnan lisäksi rahasto on etsinyt aktiivisesti sijoituskohteita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Käynnissä on useita alustavia keskusteluita, ja noin viiden mahdollisen sijoituskohteen osalta on edetty jatkokeskusteluihin ja yksityiskohtaiseen analyysiin. Nämä mahdolliset sijoituskohteet liittyvät maatuuleen, aurinkovoimaan ja akkujärjestelmiin.

Staffan Söderholm ja Tapio Nuotio
Salkunhoitajat