Unssi kultaa: Kultamarkkina ja kullan hinnan pääajurit
Unssi kultaa on kultaan keskittyvä artikkelisarja, jonka kirjoittaja on Wilson Tukiainen, 22. Wilson opiskelee kauppatieteitä University of Amsterdamissa ja suorittaa tutkintoon sisältyvän harjoittelun kesän ja syksyn aikana Inderesillä. Tekstit eivät edusta Inderesin näkemystä, eikä niitä ole syytä tulkita sijoitussuosituksena.
---
Päätin ensimmäisen artikkelin viittaamalla lyhyesti muutamaan kullan hintaan vaikuttavaan tekijään. Tässä kirjoituksessa avaan tarkemmin keskeisimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat kullan hintaan.
Kysyntä ja tarjonta
Fyysinen kullan kysyntä jakautuu kuluttaja-, sijoitus- ja teollisuuskysyntään sekä esimerkiksi keskuspankkien netto-ostoihin. 2010-luvulla kullan kysyntä kehittyi melko vakaasti, vaikka samaan aikaan globaali BKT kasvoi selvästi. Tämä kuvastaa osaltaan kysyntään liittyvää ristikkäisvetoa: kullan kuluttajakysyntä tapaa lisääntyä BKT:n kasvaessa, mutta sijoituskysyntä tapaa voimistua talouteen liittyvän epävarmuuden kasvaessa (esimerkiksi BKT:n kasvun hidastuessa).
Kuluttajasektori kattaa noin 50 % kullan kysynnästä. Tästä suurin osa säteilee koruteollisuudelta. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vastaavasti heijastuvat kultakorujen ja koriste-esineiden kysyntään.
30 % kullan fyysisestä kysynnästä ajaa nettosijoitukset kultarahoihin, -tankoihin ja -harkkoihin. Historiallisesti tämä kysyntä on perustunut pääosin niin sanottuun turvasatamakysyntään, joka tyypillisesti kasvaa taloudellisen tai poliittisen epävarmuuden voimistuessa. Sijoituskysyntä perustuu lähinnä spekulaatioon, sillä sen taustalla ei ole kullan konkreettinen käyttötarve, vaan sijoittajan ajatus kullan arvon pysymisestä vakaana epävarmoissa olosuhteissa.
Loput 20 % kullan kysynnästä jakautuu keskuspankkien ja teollisuuden välillä. Keskuspankit, jotka ovat olleet 2010-luvulla joka vuosi netto-ostajia, ja muut instituutiot ovat kattaneet viime vuosina noin 10 % fyysisen kullan kysynnästä. Toiset 10 % kysynnästä syntyy teollisuudesta. Kulta on kuitenkin verrattain kallis raaka-aine teollisuuskäyttöön, minkä vuoksi sen käyttöä pyritään alati vähentämään.
Entä sitten kullan tarjonta? Noin 70-75 % maailman vuotuisesta kullan tarjonnasta tulee kaivoksista. Loput noin 25-30 % syntyy pääosin kierrätyksestä. Myös tarjontaa luova vaikutus voisi syntyä valtioiden ja/tai keskuspankkien nettomyynneistä, sillä suurien valtioiden varannot voisivat vaikuttaa markkinaan ainakin lyhyellä aikavälillä.
Kullan hinnan pääajurit
1) Maailman poliittinen ja taloudellinen tilanne vaikuttavat kullan hintaan, sillä liikkuvin osa kullan kysynnästä on turvasatamakysyntää. Historiassa epävarmuus osakemarkkinoilla ja taloudessa on saanut sijoittajat siirtymään osakkeista omaisuuseriin, joissa koettu riski on turbulenssin keskellä osakkeita pienempi. Kulta on ollut yksi tällainen sijoituskohde. Sama pätee toiseen suuntaan. Kun koettu riski vähenee, kysyntä siirtyy takaisin osakkeisiin sekä muihin arvopaperimarkkinoihin.
Historiallisesti kullan korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa on ollut heikko. Jos korrelaatiota sovittaa pitkällä aikavälillä kullan ja S&P 500:n välillä, luku on yleensä jonkin verran negatiivinen tai lähellä nollaa aikavälistä riippuen. Kulta korreloi negatiivisesti S&P 500 kanssa huonoina aikoina ja jonkin verran positiivisesti hyvinä aikoina.
Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että kullan ja S&P 500:n väliseen korrelaatioon vaikuttaa monta seikkaa eikä selkeätä yhteyttä voi piirtää. Kulta ei myöskään aina suojaa osakemarkkinoiden epävakaudelta. Esimerkki tästä nähtiin tänä vuonna, kun koronaviruksen leviämisen liikkeelle laittaman pörssipudotuksen aikana kulta ja S&P 500 laskivat hetken aikaa käytännössä rinnakkain. Syynä siihen saattoi olla voimakasta velkavipua käyttäneiden sijoittajien pakkomyynnit.
Lähde: Bloomberg
2) USA:n dollarin kurssi vaikuttaa kullan hintaan, sillä kultakauppaa käydään dollareissa, kun taas kaivosten tuotantokustannukset määräytyvät tuotantomaiden paikallisissa valuutoissa. Tämän vuoksi dollarin kurssi suhteessa paikallisvaluuttoihin vaikuttaa tuottajien kannattavuuteen ja kilpailuasemaan – ja siksi se vaikuttaa sekä kullan tarjonnan määrään että sen hintaan.
Toisaalta dollarin heikentyminen tekee kultaa käyttävät tuotteet halvemmiksi muissa valuutoissa, mikä tukee niiden kysyntää. Dollarin hinnan lasku johtaa myös siihen, että sijoittajat etsivät vaihtoehtoista ”turvallista” sijoituskohdetta.
Historiallisesti kullan hinta on ollut kääntäen verrannollinen sijoittajien luottamukseen dollariin. Vuonna 2008 kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että lähes puolet kullan hinnan muutoksista vuodesta 2002 johtui dollarista. Tällä aikavälillä yhden prosentin muutos Yhdysvaltain dollarin kurssissa johti yli yhden prosentin muutokseen kullan hinnassa vastakkaiseen suuntaan. Tässäkin yhteydessä on tärkeä huomauttaa, että korrelaatio voi erota eri aikavälillä ja dollarin ja kullan hinnan samansuuntainen liike ei ole tavatonta.
Lähde: Bloomberg
3) Rahapolitiikalla ja korkotasolla on niin ikään kullan hintaan merkittävä vaikutus, sillä kullan sijoituskysyntä perustuu kullan oletettuun kykyyn säilyttää arvo pitkällä aikavälillä. Kullan tuotto muodostuu kullan hinnan muutoksesta kuluilla vähennettynä, esimerkiksi säilytyskulut ja/tai transaktiokustannukset. Kullan vaihtoehtoiskustannus on muiden matalan tai kohtuullisen riskin omaisuusluokkien, kuten esimerkiksi joukkovelkakirjalainojen omistaminen. Koska kullan omistamisesta ei saa korkoa – eikä osinkoa, sen houkuttelevuus suhteessa joukkovelkakirjalainoihin riippuu korkotasosta, joka riippuu isossa määrin odotuksiin tulevasta talouskasvusta ja inflaatiosta. Tästä seuraa, että erityisesti USA:n keskuspankin rahapolitiikka heijastuu kullan sijoituskysyntään ja sitä kautta kullan hintaan. Yleisesti kullan omistaminen on nähty houkuttelevaksi erityisesti alhaisten korkojen aikana. Vuosina 1975-2018 kullan ja reaalikoron välillä oli negatiivinen korrelaatio.
4) Maailman talouden kasvu vaikuttaa kullan hintaan, sillä kuluttajasektorin kysyntä on pitkälti riippuvaista BKT:n kasvusta, kun taas sijoituskysynnän osalta dynamiikka on osin päinvastainen. Sijoituskysynnällä on kuitenkin suurempi lyhytaikainen vaikutus kullan hintaan kuluttajakysyntään verrattuna. Tämä viittaa siihen, että kullan hinnan ja BKT:n kasvun välinen yhteys voi olla negatiivinen.
5) Tuotantokustannukset vaikuttavat kullan hintatasoon. Tärkeä tuotantokustannusten ajaja on malmin laatu. Koska parhaat esiintymät louhitaan pääsääntöisesti ensin, pitkällä tähtäimellä tuotantokustannuksissa on nousupainetta, kun kaivosyhtiöt joutuvat avaamaan ehtyvien kaivosten tilalle heikompaa malmiainesta sisältäviä kaivoksia. Tämä ajaa pitkällä aikavälillä tuotantokustannuksia ylös, vaikka yhtiöt tehostavat prosessejaan ja operaatioitaan jatkuvasti.
---
Seuraavassa tekstissä käsittelen kultaa sijoituskohteena.
Lähteet
- Bilello, C. (2018, March 27). How Do Changes In Real Interest Rates Affect Gold? Retrieved from https://seekingalpha.com/article/4159118-how-changes-in-real-interest-ra...
- Gilroy, A. (2014, September 23). Why gold and the US dollar have an inverse relationship. Retrieved from https://finance.yahoo.com/news/why-gold-us-dollar-inverse-170016117.html
- GoldSilver. (2020, June 17). The Effect of a Stock Market Collapse on Silver & Gold. Retrieved from https://goldsilver.com/blog/if-stock-market-crashes-what-happens-to-gold...
- Sunshine Profits. (2015). GDP and Gold | Sunshine Profits. Retrieved from https://www.sunshineprofits.com/gold-silver/dictionary/gdp-gold/
- Sunshine Profits. (2020). Gold & S&P 500 - Link Explained | Sunshine Profits. Retrieved from https://www.sunshineprofits.com/gold-silver/dictionary/gold-sp/
- Viljakainen, A. (2020, June). Endomines laaja raportti. Retrieved from https://www.inderes.fi/fi/kehitysvauhti-nostaa-kierroksia
- World Gold Council. (2019, March 14). The relevance of gold as a strategic asset. Retrieved from https://www.gold.org/goldhub/research/relevance-of-gold-as-a-strategic-a...