Trikolorin alla poliittinen umpisolmu

Keskiviikkona tapahtui se, mitä jo alkuviikolla uumoiltiin. Ranskan hallituspuolueet menettivät parlamentin luottamuksen äänestyksessä ja keskustaoikeistolainen vähemmistöhallitus siten kaatui. Tapahtumaketju sai alkunsa jo maanantaina, kun pääministeri Michel Barnier yritti viedä läpi budjettia ilman parlamentaarista äänestystä. Sen johdosta sekä laitaoikeisto että vasemmisto äänestivät hallituksen luottamusta vastaan, ja hallitus kaatui ensimmäistä kertaa yli 60 vuoteen.

Näin ollen Ranskan politiikka on jälleen umpisolmussa ja sitä ratkomaan odotetaan presidentti Emmanuel Macronia, jonka on määrä puhua kansalle tänään. Ellei Macron löydä pääministeri Barnierille seuraajaa, edessä on todennäköisesti ennenaikaiset vaalit. Ja vaikka seuraaja löytyisikin, poliittinen tilanne on hankala erityisesti julkisen talouden osalta. Ranskan alijäämän odotetaan kasvavan tänä vuonna 6 %:iin BKT:sta, ja julkisen talouden tasapainottamiseksi pitäisi aloittaa toimet, tai edessä on pian EU:n komission määräämä alijäämämenettely. Kuten viime päivät näyttävät, poliittinen kenttä on kuitenkin hyvin riitaisa leikkausten ja veronkorotusten suhteen, joten sopeuttaminen on kaikkea muuta kuin helppoa.

Kuvio. Ranskan korkoero Saksaan nähden. Lähde: Reuters.

Euroopan poliittiselle koheesiolle suurmaiden heikot hallitukset eivät luonnollisesti ole hyvä asia. Yhdysvalloissa Valkoiseen taloon nouseva Donald Trump tulee todennäköisesti pistämään kapuloita vapaan kaupan rattaisiin, ja teknologiasektorilla panostukset uusiin innovaatioihin ovat olleet pitkälti kahden suurmaan, Kiinan ja Yhdysvaltain, kauppa. Eurooppa tarvitsisi nopeasti yhteisen suunnan mm. innovaatioiden tukemisen ja kilpailukyvyn kasvattamisen osalta, mutta ilman vahvoja johtajia sitä ei synny. Ei siis ihme, että sijoittajat ovat kavahtaneet Eurooppaa velkakirjamarkkinalla ja valuuttamarkkinalla. Velkakirjakoroissa Ranskan korkoero Saksaan on noussut jo korkeammaksi kuin Kreikan, kesän 30 korkopisteestä nykyiseen lähes 90 pisteeseen. Positiivista kuitenkin on, että riskit eivät ole levinneet muihin euromaihin.