Paljon melua taantumasta

Lomalla ollessani taloudessa on tapahtunut näennäisesti paljon, mutta samat teemat pysyvät pitkälti voimissaan kuin alkukesällä. Keskuspankit ovat nostaneet ja edelleen nostavat korkojaan, tosin kevään aikana rajusti nousseista korko-odotuksista on viilattu pois terävin kärki. Suurin syy korkojen nousulle on edelleen inflaatio ja keskuspankkiirit katsovat hidastuvia talouskasvulukuja läpi sormien. Bloombergilla arvioidaan, että kehittyneiden talouksien bkt-painotettu ohjauskorko nousee vuoden loppuun mennessä 2,2 %:iin, kun se 2021 lopussa oli 0,1 %. Nousu olisi kovaa, mutta arvioiden mukaan vuoden lopussa oltaisiin jo lähellä huipputasoa, eli korkosykli olisi jyrkkä mutta lyhyt. Luonnollisesti inflaatio sanelee ennusteen toteutumista.

Kuvio. Bloombergin ennusteet keskuspankkien korkotasosta.

Heikko taantumaindikaattori

Yhdysvaltain viime viikolla julkaistut talouskasvuluvut toivat taantuman takaisin otsikoihin. Enpä olisi uskonut, että taantumaotsikoita nähdään talousympäristössä, jossa työttömyysaste on historiallisestikin alhaalla (3,6 %) ja inflaatio 9,1 %:ssa. Ehkä lamapelkojen sijaan pohdittavana lienee se, kuinka heikko taantumaindikaattori on varsinkin nykyisenlaisessa tilanteessa, jossa talouskasvu hidastuu poikkeuksellisen vahvan nousun jäljiltä. Yhdysvaltain perjantaina julkaistavat työllisyysluvut jatkavat todennäköisesti vahvaa tarinaansa, ja syitä Federal Reserven rahapolitiikan linjan kiristämiselle riittää edelleen mm. palkkojen ja inflaatio-odotusten nousun muodossa. Palaan niihin lähiaikoina.

Euroalue yllätti positiivisesti

Euroalueella taantumamerkit eivät sen sijaan ole täyttyneet, ja perjantaiset Q2:n alustavat talouskasvulukemat yllättivät vahvuudellaan. Eurotalous kasvoi 4,0 % vuodentakaisesta ja 0,7 % kvartaalin takaisesta, eli Yhdysvaltain lukemat ylitettiin reilusti. Hallituskriisin keskellä kamppailevan Italiankin talous kasvoi Q2:lla 1,0 % edellisestä kvartaalista, kun Q1:llä kasvu oli nipin napin positiivista (+0,1 %). Suurmaista Saksan talouskasvu tyrehtyi nollaan, mutta Ranskassa ja Espanjassa tilastoitiin positiivisia lukuja. Kokonaisuudessaan lukemat osoittavat, että koronapandemian jälkeinen talouden avautuminen vauhditti kasvua. Ukrainan sota ja siihen kytköksissä olevat ongelmat Euroopan kaasutoimituksissa varjostavat talousnäkymää etenkin loppuvuodelle enegian tarpeen kasvaessa.

Kysynnän kasvun ja etenkin energian hinnan nousun seurauksena myös euroalueen inflaatio jatkoi kipuamistaan ylöspäin. Heinäkuun alustava lukema nousi 8,9 %:iin. Hintojen yhä laaja-alaisemmasta noususta kertoo se, että energiasta ja ruuasta puhdistetut pohjahinnat nousivat 5,0 % vuodentakaisesta. Se tekee inflaatiosta yhä suuremman huolen EKP:lle, joka ei hintavakauden oltua jo pitkään vaakalaudalla voi perääntyä koronnostoistaan.