Miten korkeammat korot vaikuttavat pörssiyhtiöihin?

Sitkeän sortin inflaatio, korkealla pysyvät korot ja heikentyvä taloustilanne. Tuossapa muutama pimenevän syksyn talousaiheista. Niiden vaikutuksilta eivät edes vahvat yritykset voi täysin välttyä.

Otetaan esimerkiksi Helsingin pörssistä vaikkapa Elisa, jonka liiketoiminta on hyvin defensiivistä. Suhdanteet eivät juurikaan vaikuta matkapuhelinliittymien kysyntään, mutta korkeammat korot kyllä näkyvät teleoperaattorin velan kustannuksissa. Vielä vuosi sitten syksyllä Elisan keskimääräinen korkokustannus oli noin 1 %:n luokkaa. Sittemmin markkinakorot ovat tulleet vielä selvästi ylös, ja viimeisimmässä osavuosikatsauksessa Elisa raportoi korkokustannuksensa olevan keskimäärin noin 1,9 %.

Syyskuun lopussa Elisan liikkeelle laskeman 300 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 4,0 %. Korkeammat korot ovat todellakin tehneet paluun. Mutta miten rahoituksen kallistuminen ja ehtojen kiristyminen yleisemmin vaikuttavat pörssiyhtiöihin? Avataan kysymystä sijoituskoulumaisesti eli yksinkertaisesti ilman ylimääräisiä kommervenkkejä.

1. Kasvavat lainanhoitokulut

Korkotasossa tapahtuvat muutokset heijastuvat yritysten lainanhoitomenoihin, vaikkeivät aina välittömästi. Kun korot nousevat, yritysten on maksettava enemmän uusista ja mahdollisesti myös olemassa olevista lainoista, sikäli kun "vanhat lainat" ovat vaihtuvakorkoisia. Yritysten tuloksiin tällä on väistämätä negatiivinen vaikutus, mikäli muut tekijät pysyvät samaan aikaan ennallaan eli ceteris paribus.

2. Rahoituksen saatavuuden heikentyminen

Korkeammat korot tekevät rahoituksen saamisesta aiempaa vaikeampaa, etenkin nyt kun epävarmuutta on ilmassa muutenkin. Väitteen paikkansapitävyyden voi tarkistaa heikosti kannattavien ja velkaantuneiden yritysten talousjohtajilta.

Erityisesti Euroopassa pankkien merkitys yritysten rahoittamisessa on suuri, ja heikompina taloudellisina aikoina pankit myöntävät kitsaammin lainaa yrityksille, varsinkin sellaisille, joilla lainojen takaisinmaksuun liittyy selvästi keskimääräistä suurempi riski. Mikäli laina myönnetään, sen ehdot ovat tiukat.

3. Taseen uudelleenjärjestelemisen tarve

Valmiiksi pahasti velkaantuneiden yritysten rahoitusaseman tervehdyttäminen voi vaatia taseen uudelleenjärjestelyä. Elleivät velkojat ole valmiita lainojensa uudelleenjärjestelyyn, liikkumavaraa on haettava oman pääoman ehtoisen rahoituksen kautta eli käytännössä osakkeenomistajilta osakeannilla.

Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä Duell ilmoitti vastikään, että se harkitsee merkintäoikeusantia ja kartoittaa rahoitusvaihtoehtoja vahvistaakseen tasettaan. Duellin nettovelka suhteessa oikaistuun käyttökatteeseen on selvästi yhtiön rahoittajien asettamia ehtoja korkeammalla tasolla. Yhtiön oma tavoitetaso on 2-3, kun 31.8.2023 nettovelka suhteessa oikaistuun käyttökatteeseen edellisen 12 kuukauden ajalta oli 7,0.

4. Investointien tyrehtyminen

Korkeammat korot ja kalliimpi velkarahoitus vähentävät tyypillisesti yritysten investointihaluja, sillä niille asetettuja tuottovaatimuksia on vaikeampi saada täytettyä.

Investointien tyrehtymisen vaikutukset heijastuvat tyypillisesti voimalla Helsingin pörssiin, missä teollisuusyhtiöillä on suuri painoarvo.

5. Osakkeiden arvostukset

Korkeammat korot vähentävät tyypillisesti osakkeiden houkuttelevuutta sijoituskohteena, sillä korot ovat osakkeille vaihtoehtoinen omaisuusluokka.

Rahoitusteoriankin mukaan korkotason pitää vaikuttaa siihen, mitä osakkeista maksetaan. Kun osakkeille määritellään arvoa laskemalla tulevien kassavirtojen tai tulosten arvoa nykyhetkessä, diskonttauksessa käytettävällä korolla on suuri merkitys. Kun riskitön korko on nollassa, tulevista tuotoista voi maksaa melkein mitä hyvänsä. Kun riskitön korko on 2 tai 3 prosenttia, kaukana tulevaisuudessa siintävät kassavirrat eivät olekaan niin arvokkaita.

Osakeannilla rahoitusta keräävälle yhtiölle osakkeen arvostuksella voi olla huomattava merkitys, sillä mitä korkeammalla osakkeen arvostus on, sitä vähemmän yhtiön tarvitsee laskea liikkeelle osakkeitaan saadakseen kerättyä tarvitsemansa pääomat.

6. Käyttöpääoman vaikutukset

Korkeammat korkokustannukset lisäävät myös yhtiöiden käyttöpääoman tarvetta eli paremmin ilmaistuna rahan määrää, jonka yhtiö tarvitsee päivittäisen liiketoimintansa pyörittämiseen.

Kaikki Sijoituskoulun kirjoitukset löydät osoitteesta täältä.