Lisääkö keskuspankkielvytys varallisuuseroja?

Keskustelimme tuoreimmassa inderesPodissa keskuspankkielvytyksen seurauksista. Keskuspankit ovat valjastaneet joukot talouden pelastamiseen, mutta elvytys voi pitkällä aikavälillä luoda myös vähemmän mairittelevia sivuvaikutuksia (aihetta käsitelty myös täällä).

Etenkin varallisuuserot ovat olleet kehittyneissä talouksissa kasvussa finanssikriisin jälkeen, ja jo pidempään on puhuttu etenkin USA:ssa kasvaneista tuloeroista ja katoavasta keskiluokasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana eriarvoisuuden kasvu on osunut yksiin keskuspankkien suunnanmuutoksen ja elvyttävän rahapolitiikan kanssa. Mainitsin podissa, että keskuspankkielvytys on omiaan kasvattamaan myös varallisuuseroja, missä viittasin osakemarkkinan nopeaan nousuun ja oletukseen, että sen hyötyjinä ovat tuloasteikon ylärivien joukko. Tälle väitteelle löytyy toden totta tukea, mutta asia ei ole aivan mustavalkoinen.

Rahapolitiikka ja osakemarkkina

Nykyisen elvyttävän rahapolitiikan vaikutusta varallisuuteen on kokemusta vasta suhteellisen lyhyeltä ajanjaksolta (n. 12 vuotta), mutta joitakin tuloksia on saatu. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että rahapolitiikan muutokset heijastuvat eri varallisuusluokkien kesken epätasaisesti. Nollakorot ovat aiheuttaneet talletuskorkojen tuottojen romahduksen, mutta osakemarkkina on kukoistanut parempien sijoituskohteiden puutteessa. Tyypillisesti alimmilla tuloluokilla on suhteessa merkittävä osuus varallisuudesta kiinni talletuksissa ja varakkaimmilla tuloluokilla osakkeissa. Kärjistettynä tässä suhteessa rahapolitiikan muutokset ovat sataneet varakkaampien laariin.

Finanssikriisin jälkeen suurimmat syyt varallisuuden epätasaisen jakautumisen taustalla ovatkin tutkimusten mukaan olleet muutokset rahoitus- ja kiinteistövarallisuudessa. Vaikka osakkeiden omistusosuudet suhteessa koko varallisuuteen ovat ylimmilläkin tuloluokilla olleet suhteellisen pieniä, markkinan kehitys on ollut finanssikriisin jälkeen osakesijoittajaa suosivaa ja lisännyt varallisuuseroja. Toki maittaiset erot ovat suuria: USA:ssa osakevarallisuuden osuus ylemmissä tuloluokissa on suuri (15,1 %) ja siellä varallisuuskehityskin korostuu muita maita enemmän.

Lähde täällä.

Rahapolitiikka ja asuntovarallisuus

Nollakorkojen aika on laskenut lainanhoitokustannuksia ja kannustanut ihmisiä myös asunto-ostoksille, mikä on heijastunut asuntojen hintojen nousuna. Luonnollisesti tämä heijastuu myös varallisuuteen. Asuntojen omistaminen on ainakin tilastotietojen perusteella ”tasa-arvoisempaa” kuin osakkeiden, sillä asuntoja omistavat myös alempien tuloluokkien kotitaloudet. Niissä maissa, joissa rahapolitiikan vaikutukset heijastuvat asuntohintoihin niitä nostaen ja joissa asunto-omistusten osuus on suurempi alemmilla tuloluokilla, keskuspankkien toimilla voi olla myös varallisuuseroja tasaava vaikutus. Yllä olevan taulukon mukaan kiinteistöomistukset suhteessa varallisuuteen ovat alemmissa tuloluokissa (Q2) ylempiä luokkia suurempia ainakin Italiassa, Isossa-Britanniassa ja USA:ssa.

Omistajat hyötyjinä

Eli vastauksena otsikon kysymykseen: kyllä ja ei, riippuu mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Mikäli keskittyy yksinomaan osakemarkkinaan, vastaus on kyllä. Ja mikäli muihin varallisuushintoihin, kuten asuntoihin, niin vastaus on ei. Toki rahapolitiikalla on myönteisiä vaikutuksia varallisuuden jakautumiseen myös mm. työllisyyden kautta, ja yksimielisyyttä näin kokonaisvaltaiseen teemaan on vaikea löytää. Mielestäni hyvä tiivistys on, että omistaminen kannattaa rahapoliittisen elvytyksen aikana mutta se, miten omistaminen on jakautunut, määrittää varallisuuserojen muutoksen.

Tekstissä on käytetty lähteinä seuraavia tutkimuksia:

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2744862

https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC113290/hpv_jrc_wp_2018_12_new_final_%283%29.pdf