Kolmen prosentin korkotaso on perusskenaariona lähivuosille
Viime viikko oli Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinoilla nousuviikko. Osakkeet saivat pientä tukea pitkien korkojen laskusta. Jackson Holen konferenssista ei saatu juurikaan vahvistusta korko-odotuksille, jotka ovat lähivuosillekin nousseet.
Vuosittainen keskuspankkiirien konferenssi Jackson Holessa tarjosi alueittain hyvin eriäviä näkemyksiä rahapolitiikan suunnasta. Siinä missä Englannin keskuspankin pääjohtaja Ben Broadbent kertoi tarpeesta korkotason nostoille edelleen, Japanin keskuspankin pääjohtaja Kazuo Ueda kertoi tarpeesta matalalle korkotasolle Japanin taloudessa. Federal Reserven ja EKP:n pääjohtajat sijoittuivat joihinkin näkemysten välimaastoon, datariippuvaisten leiriin, eikä heidän osaltaan saatu olennaisia uusia avauksia rahapolitiikan suunnasta. Jerome Powellin mukaan korot pysyvät korkeina tai saattavat entisestään nousta riippuen inflaatiosta ja työmarkkinasta. Christine Lagarde puolestaan alleviivasi lähinnä sitä, että inflaatio saadaan takaisin keskuspankin tavoitteeseen. Selvästi haukkamaisempia näkemyksiä antoivat euroalueen kansalliset keskuspankkiirit, sillä esimerkiksi Saksan Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel totesi, että olisi ennenaikaista harkita paussia koronnostoissa, kun inflaatio on vielä nopeaa.
Lähde: Bloomberg
Epävarmuus siitä, kuinka nopeasti inflaatio-ongelmasta päästään eroon, näyttää yhdistävän monia keskuspankkiireja. Yhteisiä ovat myös rahapolitiikan haasteet, joita ovat inflaation jälkeen mm. tuottavuuskehitys, tuotantoketjujen ongelmat ja nousevat velkatasot. Kyseessä olevat rakenteelliset muutokset taloudessa tulevat olemaan suuria mm. demografian (ikääntyvä väestö) ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Yhteistä niissä on se, että rahapolitiikalla on vaikea niihin reagoida, mikä entisestään vaikeuttaa keskuspankkien toimintaympäristöä.
Vähintään kolmen prosentin korkotaso ennusteissa lähivuosille
Tärkeämpi kuin keskustelu siitä, nostavatko Fed ja EKP ohjauskorkojaan vielä kerran, on se, mihin korkotaso asettuu pitkällä aikavälillä. Nyt näyttää siltä, että korkeana pysyvien korkojen tarinan näyttävät ostaneen myös talousennustajat. Bloombergin kokoamissa pidemmän aikavälin ennusteissa Fedin ohjauskoron povataan pysyvän vielä 2023 lopussakin selvästi yli kolmen prosentin tasolla (2023e 5,5 %, 2024e 4,2 % ja 2025e 3,3 %) ja EKP:llekin ennustetaan kolmen prosentin lukemia (2023e 4,25 %, 2024e 3,75 % ja 2025e 3,0 %). Nollakorkojen aika on siis todellakin ohi, mitä näkemystä puoltavat myös Jackson Holessakin pohditut talouden pitkän aikavälin trendit, kuten pula työvoimasta ja ilmastonmuutoksen tuoma riski tarjontapuolen sokeille. Luonnollisesti on huomioitava, että ennusteissa ei ole mukana syvän taantuman riskiä (euroalueella Bloombergin ennusteiden mukaan taantuman todennäköisyys on 50 % ja Yhdysvalloissa yllättäen korkeampi, 60 %), mikä voisi pakottaa keskuspankit nopeisiin koron laskuihin, kuten koronakriisin aikoihin.
Tänään julkaistavia tärkeitä makrolukuja:
11:00 EZ: M3-rahan määrän kasvu, heinäkuu, Bloombergin ennuste 0,0 %/edellinen 0,6 %