Kiihtyen ja kauemmin ovat inflaatioteemat euroalueella

Viikonloppuna saimme elää varsinaista suomalaisen yleisurheilun hurmosta neljän EM-mitalin ansiosta. Rojahduksen kaltainen lasku maan pinnalle koitti sijoittajan silmin heti aamulla, sillä Saksan keskuspankin pääjohtaja Joachim Nagel varoitti paitsi taantuman, myös pitkittyvän inflaation mahdollisuudesta. Nagel totesi Rheinische Postin haastattelussa, että taantuma Saksassa on todennäköinen loppuvuonna, mikäli energiakriisi pahenee. Tämä skenaario on sisällä jo monissa talousennusteissakin, samoin Nagelin sanat siitä, että inflaatio voi kiihtyä 10 %:iin Saksassa tulevien kuukausien aikana.

Tästä esimakua saatiin perjantaina heinäkuun tuottajahintatilaston mukana. Saksan tuottajahinnat nousivat selvästi odotuksia enemmän, 5,3 % kuukauden ja 37,2 % vuodentakaisesta. Kuukausi- ja vuosimuutos olivat kumpikin suurimpia mittaushistoriassa ja pitkälti energiahintojen nousun (+14,7 % heinäkuusta ja 105,0 % vuodentakaisesta) ansiota. Suomessakin tuottajahinnat ovat kohonneet rajusti, sillä tuoreimpien Tilastokeskuksen tietojen mukaan teollisuuden hinnat nousivat 33,9 % vuodentakaisesta kesäkuussa. Ongelma on siis euromaille yhteinen, vaikka Saksassa riskit ovat suurimmat Venäjän kaasukaupan vuoksi.

Nagelin kommenttien perusteella tämä saattaa olla vasta alkusoittoa syksyn inflaatiolukemille – siitäkin huolimatta, että vahvojen vertailukausien pitäisi loppuvuonna tasoittaa lukuja. Mielestäni haastattelun kulmia kohottavin osuus nähtiin kuitenkin ensi vuoden näkemyksissä. Nagelin mukaan nimittäin inflaatio voi hyvin pitkittyä ja näemme ensi vuonnakin keskimäärin kuudella alkavia inflaatiolukemia. Tämä on suurimman euromaan keskuspankin pääjohtajalta ja EKP:n neuvoston jäseneltä poikkeuksellinen lausunto siinä mielessä, että EKP:n omissa ennusteissa euroalueen inflaation odotetaan hidastuvan 3,5 %:iin vuonna 2023. Nagelin näkemykset Saksan inflaation kulusta poikkeavat siis selvästi paitsi EKP:n kesäkuun ennusteista, myös Bloombergin konsensuennusteista (km. ennuste euroalueen inflaatiolle on 4 % 2023). Häntä pidetään yhtenä keskuspankin inflaatiohaukoista, joten arvio inflaatioriskeistä saattaa olla pessimistisempi kuin osalla neuvoston jäsenistä. Bundesbankin pääjohtajan arvioita ei kuitenkaan voi sivuuttaa, sillä Nagel kuuluu myös vaikutusvaltaisimpiin jäseniin keskuspankin sisällä.

Ruksit päälle inflaatioennusteisiin

Nagelin arviot viittaavat myös siihen, että keskuspankissa yleisestikin inflaatiotilannetta on alettu arvioida uudelleen ja syyskuun ennustekierroksella kesäkuun ennusteisiin laitetaan ruksit päälle ja inflaatioennusteita nostetaan jälleen reilulla kädellä. Luonnollisesti, hintavakauden ollessa keskuspankin tärkein tavoite, tämä vaikuttaisi myös koronnostojen tahtiin ja pakottaisi jatkamaan niitä ensi vuonnakin. EKP:ssa korkoura ei kuitenkaan ole yhtä jyrkkä kuin Federal Reservessä, sillä euroalueen rakenteelliset ongelmat tekevät rahapolitiikasta nopeasti kiristävää. Pidän kahden prosentin korkotasoa mahdollisena tämän/ensi vuoden aikana, mutta yli sen on vaikea venyä ainakaan ilman kohdennettuja elvytyspaketteja velkakirjamarkkinalla. Mikäli Nagelin näkemys inflaatiosta toteutuu, ohjauskoron laskujakaan ei toviin nähtäisi.