Ilmastotavoitteiden ja taksonomian vaikutukset sijoittamisessa

ESG on laaja aihealue, jonka alle jäävät mm. tasa-arvokysymykset, ihmisoikeudet sekä ympäristökysymykset. Elementit ovat arvosidonnaisia eikä ole olemassa tapaa määritellä, mitkä ESG-asiat ovat arvokkaampia kuin toiset.

Sijoittajien kannattaa mielestäni kuitenkin seurata ainakin kahta osa-aluetta. Ensimmäinen on yrityksen asettamat ilmastotavoitteet ja toinen on huomattavan paljon mielipiteitä jakava taksonomiaprosentti. Ilmastotavoitteissa kiinnostavaa on se, miten yritys aikoo tavoitteensa saavuttaa. Taksonomian kohdalla olennaista on ymmärtää se, miksi yrityksen raportoima taksonomiaprosentti on sillä tasolla kuin se on, miten luku kehittyy ja mitä vaikutuksia taksonomia pääomamarkkinoilla tulevaisuudessa aiheuttaa.

Ilmastotavoitteet tuovat mahdollisuuksien lisäksi kustannuksia

Ilmastotavoitteiden osalta sijoittajalle on oleellista ymmärtää kustannukset ja mahdolliset liiketoiminnalliset muutokset, joiden avulla tavoitteisiin aiotaan päästä. Päästöjen vähentäminen tuotantolaitoksissa, logistisissa ketjuissa, tuotteen käytössä tai alihankinnassa ei käy käden käänteessä. Päästöjen vähentämistoimenpiteet voivat parhaimmillaan johtaa kilpailuedun saavuttamiseen. Pahimmillaan toimenpiteiden suunnittelematta jättäminen johtaa yllätyksellisiin kustannuksiin ja päästötavoitteista lipsumiseen.

Mielenkiintoisen lisänsä yritysten itse määrittelemiin ilmastotavoitteisiin tuo lainsäädäntö ja poliittiset päätökset. Esimerkiksi EU:ssa juuri takapakkia ottanut, mutta edelleen valmistelussa oleva päästökaupan laajentuminen sekä hiilitullit koskettaisivat yhä useampia toimialoja suorasti tai epäsuorasti. Sijoittajan kannalta on oleellista ymmärtää, onko lainsäädännöllä tai itse asetettujen tavoitteiden saavuttamisella taloudellisia vaikutuksia ja milloin. Samoin oleellista on ymmärtää, onko ilmastonmuutoksella itsellään konkreettisia fyysisiä vaikutuksia esimerkiksi tuotantolaitosten sijainteihin liittyvien riskien kannalta. Arvopohjaista sijoittajaa kiinnostaa toki myös se, onko yrityksen ilmastotyöllä suhteellista ympäristövaikutusta ja pysyykö yritys tavoitteissaan.

Taksonomian kautta keskustelu kestävistä tuotteista ja investoinneista saa raamin

Taksonomiaprosentin osalta olennaista on seurata luvun kehittymistä sekä taksonomian ympärille rakennettua selvitystä siitä, miksi luku on mikä on. Yritysten toimintakertomuksissaan julkaisema taksonomiaprosentti kuvaa liikevaihtoa, OPEXia ja CAPEXia, jotka kohdentuvat niin kutsutuille kestävän kehityksen mukaisille toiminnoille. Taksonomianmukaiset toiminnot määrittelee EU. EU:n tarkoituksena on, että pääomaa saataisiin virtaamaan kestävän kehityksen mukaisiin toimintoihin, esimerkiksi uusiutuvaan energiaan. Taksonomialla onkin kasvava rooli esim. ESG-rahastoissa. Nähtäväksi jää, mikä rooli taksonomialla on esim. suurempien poliittisten linjausten ja lakien rakentamisessa.

Lista kestävän kehityksen mukaisista toiminnoista on varsin alkutaipaleellaan, politisoitunut sekä vajavainen. Keskustelua on herättänyt mm. se, että alun perin esimerkiksi ydinvoima ei kuulunut taksonomialistalle. Lopulta monenlaisten näkemyksien kautta tietyntyyppiset ydinvoimalat sinne lisättiin. Oli listaus rakennettu niin tai näin, sijoittajan näkökulmasta taksonomia antaa kuitenkin viitekehyksen, jota vasten yritysten on mahdollista selkeyttää tuoteportfolionsa vastuullisuutta, yleistä vaikutusta kestävään kehitykseen tai markkinapotentiaalia vähähiilisessä yhteiskunnassa. En näe tilannetta, jossa maailmassa olisi globaalisti täydellinen lista kestävää kehitystä edistävistä toiminnoista. Lista, mikä antaisi viitettä siitä, ovatko yritysten tuotteet sellaisia, mitkä pärjäävät ympäristöystävällisempää toimintaa vaatimassa markkinassa. Taksonomia on alkuversio tästä listasta, ja antaa sellaisenaan yritykselle mahdollisuuden avata tuotteidensa kestävyyttä, ja sijoittajalle mahdollisuuden arvioida tuotteiden kestävyyttä ja sitä kautta kasvupotentiaalia.

Vaikutusten arviointi kehittyy ja jatkuu

Ilmastonmuutoksen vaikutus yritysten toimintaan on varmaa. Sijoittajan kannalta oleellista on tietää, miten ja milloin ilmastotyö ja ilmastotavoitteet estävät ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia erilaisia riskejä ja toisaalta, miten tästä haetaan liiketoimintamahdollisuuksia. Taksonomiaprosentin kehittyminen ja prosentin ympärille rakennettu selitys antaa haaleaa viitettä siitä, kuinka kestävällä pohjalla yritysten tuoteportfolio on. Riskienhallinnan ja tuottopotentiaalin näkökulmasta molempien osa-alueiden kehitystä kannattaa jo nyt vilkuilla vähintäänkin sivusilmällä.

Vastuullisen sijoittamisen ketjumme Inderesin foorumilla jatkaa aiheen tiimoilta varmasti keskustelua. Tervetuloa keskustelemaan!