EKP:n korkopäätös torstaina: Hetki lyö

Ohjauskorkoja on jo lähdetty laskemaan joissakin Euroopan maissa, mutta nyt olisi vihdoin aika EKP:n startata oma urakkansa. Joidenkin mielestä koronlaskut tulevat liiankin myöhään, keskuspankin itsensä mielestä ajoitus on aivan oikea. Mysteeri on, mitä torstain jälkeen tapahtuu.

Unkarin keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan 8 kertaa, Tšekeissä ohjauskorkoa on laskettu 7 %:n tasolta 5,25 %:iin, ja Riksbanken aloitti ensimmäisenä Pohjoismaana ohjauskoron laskut toukokuussa. Mitä pienet edellä, sitä isot perässä, sillä tänään torstaina EKP:n pitäisi aloittaa oma koronlasku-urakkansa. Jos näin ei tapahtuisi, yllätys olisi suuri ja keskuspankki pahasti epäonnistunut viestinnässään. Luonnollisesti mielenkiinnon kohteena korkopäätöksen yhteydessä ovat myös talous- ja inflaatioennusteet, ja positiivista olisi, jos talousennusteita olisi saatu tarkistettua ylöspäin.

Suuri mysteeri on, mitä torstain jälkeen tapahtuu. Eri lähteistä päätelleen markkinaennusteet ovat 2-3 koronlaskun (25 korkopistettä kukin) paikkeilla. Mielestäni seuraavaa laskua ennen pitäisi saada vahvistus palveluinflaation hellittämisestä, keskuspankilla kun ei ole autopilottia päällä rahapolitiikassaan. Talouskasvun piristyessä myös kysyntäinflaatio voi jälleen nostaa päätään, joten riski piilee siinä, ettei laskuihin ryhdytä tänä vuonna markkinan odottamassa aikataulussa.

Moni on kritisoinut EKP:ta liian pitkästä odottelusta korkojen laskun suhteen, mutta parempia vaihtoehtojakaan tuskin olisi ollut tarjolla, mikäli keskuspankin omaan tutkimuspaperiin on uskominen. Siinä mallinnettiin erilaisia korkouria, joista mielenkiintoisimpia ovat nykyistä aikaisemmin aloitetut koronnostot (aloitus 2021) ja toisaalta ”matalalla pidempään” -tyyppinen rahapolitiikka (koronnostot alkaisivat vasta 2024). Kuten paperista poimitusta kuvasta näkyy, aikaisemmat nostot olisivat kyllä loiventaneet jonkin verran inflaatiopiikkiä, mutta aiheuttaneet selvästi enemmän vahinkoa talouskasvulle kuin nyt. Matalalla pidempään -politiikalla puolestaan inflaatio olisi vieläkin 5-6 %:n tietämillä, eli paha riesa. Suo siellä, vetelä täällä, lienee siis osuva sanonta pohtiessa optimaalista rahapolitiikkaa.

Kuvio. Korot eri skenaarioissa, talouskasvu ja inflaatio.

Lähde: EKP:n tutkimuspaperi

Tuttuun tapaan kirjoitan ensikommentit korkopäätöksestä (klo 15.15) Sijoitusfoorumille Pörssien suunta -ketjuun. Tervetuloa seuraamaan!