EKP:n korkopäätös: Korkounelma elää

Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös avaisi oven korkojen laskulle kesäkuussa. Keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 4,5 %:ssa ja talletuskorkonsa 4,0 %:ssa ja katsoo nyt “ohjauskorkojen olevan tasolla, joka edistää tuntuvasti inflaation hidastumista”. Vielä tärkeämpänä seikkana päätökseen kirjattiin ensimmäinen vihje korkojen laskusta seuraavassa muodossa: ”Jos EKP:n neuvoston päivitetty arvio inflaationäkymistä, pohjainflaation kehityksestä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta lisää entisestään EKP:n neuvoston luottamusta siihen, että inflaatio lähenee tavoitetta kestävällä tavalla, rahapolitiikan nykyistä rajoittavuutta on asianmukaista vähentää.”

Tämä muutos viestinnässä oli varmasti mannaa koronlaskuja janoaville sijoittajille, sillä se avasi virallisesti oven koronlaskuille, vaikka datariippuvuutta päätöksessä korostettiinkin. Lehdistötilaisuudessa pääjohtaja Christine Lagarde tähdensi, että huhtikuussa keskuspankilla oli käytössään lisää dataa, mutta kesäkuussa sitä on rutkasti enemmän ja lisäksi keskuspankin omat ennusteet, mikä keskittää kiinnostuksen kesäkuuhun. 

Arvopapereiden osto-ohjelman alasajosuunnitelma pysyi ennallaan, eli toisella vuosipuoliskolla 2024 PEPP-salkkua aiotaan pienentää keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan vuoden 2024 lopussa.

Keskiviikkona ennen EKP:n päätöstä sijoittajia kuumottivat USA:n inflaatioluvut, jotka osoittivat hintapaineiden kiihtyneen maaliskuussa taloudessa. Sen sijaan eurotaloudessa ei samankaltaisia vahvan talouskasvun ja inflaation yhdistelmiä ei ole havaittavissa, pikemminkin päinvastoin. Eurotalous on flirttaillut jo vuoden päivät taantuman kanssa, ja maaliskuun inflaatio hidastui Eurostatin alustavien lukemien mukaan 2,4 %:iin vuodentakaisesta (helmikuussa 2,6 %) ja pohjahintojen nousu 2,9 %:iin vuodentakaisesta.

Olennaista on se, että suurmaissa korkeimmatkin lukemat ovat nyt kolmen prosentin tuntumassa. Etenkin pohjahintojen nousun hidastuminen alle kolmeen prosenttiin on selkeä viesti siitä, että koronlaskupuheille on auennut paikka. Samoin palkkadata tukee ajatusta. Tätä ei käynyt itse päätöksen muotoilussa myöskään kiistäminen, joten ehkä eurotaloudessa asutaan laskevien korkojen talossa ennen Yhdysvaltoja.