Edistystä tuulivoiman kehityshankkeissa

Toimintaympäristö on ollut viimeiset pari vuotta monella tapaa hyvin poikkeuksellinen. Koronaepidemia, Ukrainan sota, korkojen voimakas nousu ja inflaatio ovat vaikuttaneet toimintaympäristöön ja sijoituspäätöksiin usealla teollisuuden sektorilla.

Uusiutuvan energian osalta mielenkiinto on pysynyt korkealla, myös sijoittajien suunnalta. Suomen, kuten muidenkin Euroopan maiden, sitoutuminen vihreään siirtymään ja yhteiskunnan sähköistymiseen, on vauhdittanut uusiutuvien energiamuotojen rakentamista. Geopoliittiset jännitteet ovat entisestään kiihdyttäneet tulevaa sähkön- ja lämmöntuotannon irtaantumista fossiilisista energiamuodoista. Jokainen Euroopan maa pyrkii nostamaan energiatuotannon omavaraisuutta, ja teknologiaksi valikoituu useimmiten uusiutuva energia.

Suomessa rakennettiin vuonna 2023 yhteensä 212 uutta tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 1 280 MW. Vuoden 2023 loppuun mennessä toiminnassa olevia tuulivoimaloita oli Suomessa yhteensä 1 601 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu teho 6 946 MW.

Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin hyvin hoitama ja aktiivisesti kehittämä kantaverkko mahdollistaa uusiutuvan energian lisärakentamisen Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa. Edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiseen Suomessa ovat hyvät, ja sen vuoksi on odotettavissa, että kansainväliset teolliset toimijat tekevät investointipäätöksiä Suomeen. Tyypilliset toimialat ovat energiaintensiivisiä, kuten vedyn tuotanto ja vihreän teräksen valmistus, jotka ovat riippuvaisia edullisesta ja riittävästä vihreästä sähköstä. Suomessa on tällä hetkellä jo kymmeniä eri suunnittelu- ja kehitysasteella olevia vihreän vedyn tuotantolaitoksia.

Energian kysynnän kasvu yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistymisen kautta tarkoittaa, että uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa lisätään tulevaisuudessa merkittävästi. Tämän taustalla vaikuttaa se, että uusiutuva energia on halvin tapa tuottaa sähköä ja lisäksi ainoa energiamuoto, jota voidaan rakentaa merkittävästi lisää kohtuullisen nopeasti.

Lisääntyvä uusiutuvien energiamuotojen tuotantokapasiteetti on nostanut tarvetta säätövoimalle ja sen tuomille liiketoimintamahdollisuuksille. Julkisessa keskustelussa on puhuttu mm. kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilainvestoinneista, jotka varastoivat sähköä lämmöksi etenkin silloin, kun sähkön hinta on matala. Vastaavasti säätövoimalla voidaan myös vapauttaa sähköä verkkoon ajamalla kulutusta alas silloin, kun hinnat nousevat liian korkeiksi. Näiden säätövoimien kapasiteetti vähentää tulevaisuudessa hintaheilahteluja, kun kulutus ja tuotanto pystyvät seuraamaan toisiaan paremmin.

Suomessa nähtiin viime vuonna paljon sähkön hinnanvaihteluja, ja keskeisinä syinä hetkittäin jopa ilmaiselle sähkölle ovat olleet poikkeuksellisen suuret vesivarannot ja lisääntynyt ydinvoimakapasiteetti. Vesivoimalat joutuvat juoksuttamaan vettä pitkiä aikoja suurella teholla välttääkseen tulvatilanteita joissa ja järvissä. Joissain tapauksissa juoksutettiin jopa enemmän kuin pystyttiin hyödyntämään sähköntuotantoon.

Pitkällä aikavälillä sähkön hintakehityksen ennustetaan tasaantuvan houkuttelevalle tasolle kasvavan kysynnän ja aikanaan poistuvien markkinahäiriöiden myötä.

Oma hankekehitys ja synergiaedut

UB Uusiutuva Energia -rahasto toimii yhteistyössä UB:n neljän metsärahaston kanssa. UB:n metsärahastot omistavat yhteensä noin 165 000 hehtaaria maata Suomessa ja Baltiassa. Metsärahastojensa kautta UB on Suomen kolmanneksi suurin yksityinen metsänomistaja.

UB Uusiutuva Energia on esiselvitysvaiheessa tunnistanut UB:n metsärahastojen Suomessa omistamilta maa-alueilta 23 potentiaalista aluetta, joille on mahdollista kehittää maatuulivoimaa. Aurinkovoimapotentiaalin kartoitustyö UB:n metsärahastojen Suomessa omistamilla maa-alueilla on niin ikään käynnistetty kartoitustyön keskittyessä maaalueisiin, joilla ei tällä hetkellä kasva metsää tai niillä ei ole potentiaalia talousmetsän kasvattamiseen. Tämä tarkoittaa lähinnä peltoja ja jättömaata, joita on metsärahastojen omistamilla mailla.

UB Uusiutuva Energia -rahaston tehdessä merkittäviä sopimuksia UB-konsernin muiden rahastojen kanssa noudatetaan erityistä huolellisuutta mahdollisissa eturistiriitatilanteissa. Esimerkiksi maanvuokrasopimusten osalta on käytetty ulkopuolisia neuvonantajia, jotka ovat antaneet laajaan aineistoon perustuvan lausunnon tuulivoimatarkoitukseen tehtävien maanvuokrasopimusten markkinaehtoisista hinnoittelumekanismeista ja -tasoista, joita UB Uusiutuva Energia -rahasto on noudattanut tekemissään sopimuksissa.

UB Uusiutuva Energia -rahasto on 29.12.2023 mennessä allekirjoittanut maanvuokrasopimukset UB Nordic Forest Fund II:n (NFFII) kanssa koskien yhtätoista eri tuulivoimakehityshanketta. Kullekin näistä kehityshankkeista on myös saatu Puolustusvoimilta puoltavat tuulivoimalausunnot. Kyseisten kehityshankkeiden maanvuokrasopimusten kattamille maa-alueille on esiselvitysvaiheen perusteella mahdollista rakentaa yhteensä 67 tuuliturbiinia, jolloin kehityshankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti, laskettuna 7,2 MW tuuliturbiineilla, on yhteensä 482,4 MW. UB:n metsärahastojen mailla on merkittävästi lisäpotentiaalia tuuli- ja aurinkovoiman kehittämiseen. UB Uusiutuvan Energian salkunhoitajat jatkavat neuvotteluja ja kehitystyötä lisäpotentiaalin valjastamiseksi energiantuotannon käyttöön.

Rahaston kehityshankkeita edistetään aktiivisesti. Tavoitteena on, että vuoden 2024 aikana kustakin kehityshankkeesta on hyväksytty kaavoitusaloite, niitä koskeva ympäristövaikutusten arviointityö on aloitettu ja kaavoitustyö on käynnissä.

Jokaiselle kehityshankkeelle, josta on allekirjoitettu maanvuokrasopimus ja johon on saatu puolustusvoimilta puoltava tuulivoimalausunto, hankitaan ulkopuoliselta riippumattomalta arvonmäärittäjältä lausunto jokaiselle arvonmäärityspäivälle.

Muut sijoituskohteet

Oman kehitystoiminnan lisäksi rahasto on etsinyt aktiivisesti sijoituskohteita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Käynnissä on useita alustavia keskusteluita, joista valikoitujen kanssa on edetty jatkokeskusteluihin ja yksityiskohtaiseen analyysiin. Nämä mahdolliset sijoituskohteet liittyvät maatuuleen, aurinkovoimaan ja akkujärjestelmiin. Odotuksena on, että ensimmäinen sijoitus tehdään vuoden 2024 ensimmäisen kvartaalin aikana.

Staffan Söderholm ja Tapio Nuotio
Salkunhoitajat