CSRD-raportointi osakepoimijan näkökulmasta: Kaksoisolennaisuusanalyysi

Kaksoisolennaisuusanalyysi on terminä hankala, mutta käytännössä se on kestävyysselvityksen kohta, josta pitäisi ilmetä osakepoimijan kannalta olennaisimmat asiat.

Mikä on kaksoisolennaisuusanalyysi?

Kaksoisolennaisuusanalyysi on johdon arvio siitä, mitkä ympäristöön, ihmisoikeuksiin, työelämän oikeuksiin, tuotteiden tietoturvaan, korruptioriskeihin jne., vaikuttavat asiat ovat yhtiölle ns. olennaisia. Mikäli asia on olennainen, pitää siitä raportoida laajemmin erillisen kyseisestä seikasta annetun standardin mukaisesti.

Olennaisuutta on arvioitava taloudellisesta näkökulmasta sekä kestävyysseikan vaikutuksen näkökulmasta. Lisäksi on arvioitava, onko kestävyysseikka sellainen, mistä sidosryhmät haluaisivat kuulla lisää ja siitä pitäisi tämän vuoksi raportoida. Sidosryhmistä muun muassa asiakkaat tai sijoittajat voivat olla sellaisia, jotka vaativat raportointia tietyistä asioista.

Olennaisuutta tehdessä yrityksen on arvioitava asioita koko arvoketjun näkökulmasta eli mietittävä onko esimerkiksi alihankintaketjussa riskiä ihmisoikeusrikkomuksiin.

Maalaisjärjellä ajateltuna kaksoisolennaisuusanalyysi on siis varsin simppeli kohta. Käytännössä raportointikäytänteet (raportointiohjeistuksen rakenne, tulkinta ja tilintarkastajan näkemys) voi johtaa tilanteeseen, missä lopputulema vaikuttaa osakepoimijan silmissä vaikeaselkoiselta.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi tunnistetut kestävyysseikat heijastavat johdon parasta näkemystä

Kaksoisolennaisuusanalyysin pitäisi heijastaa niitä kestävyysseikkoja, jotka ovat merkityksellisiä ja antavat todenmukaisen kuvan yrityksen toiminnasta. Siinä pitäisi näkyä myös perustelut miksi asia on olennainen. Määrittely perustuu standardin antamiin reunaehtoihin. Tietojen yhteiskunnallisen ja toisaalta monialaisuuden vuoksi määrittely raportointistandardin tiukalla tulkinnalla on erittäin haastavaa.

Otetaan ensimmäisenä esimerkkinä kestävyysseikka ilmastonmuutos (somekohinan uhallakin). Ilmastonmuutos on aikamme merkittävimpiä laaja-alaisesti maapallon ekosysteemiin ja yhteiskuntaan sekä globaaliin talouteen vaikuttavia uhkia. Tekeekö se asiasta kaikille yrityksille olennaisen vastuullisuusraportoinnin kannalta tässä hetkessä?

Asiaa voi pohtia esimerkiksi miettimällä onko yrityksen liiketoiminta ilmastonmuutoksen kannalta herkkää. Syntyykö yrityksen toiminnasta runsaasti päästöjä, tai ratkaiseeko yritys ilmastonmuutoksen kannalta olennaista ongelmaa. Voiko ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt vaikeuttaa yhtiön toimintaa tavalla tai toisella. Vaativatko yhtiön sijoittajat tai asiakkaat, että yhtiö raportoi muun muassa päästömääränsä yhteistyön jatkumisen takaamiseksi.

Useiden yritysten tapauksissa ilmastonmuutos on selvästi olennainen ja päästövähennykset, uudet innovaatiot ja investoinnit vähäpäästöisyyteen ovat sekä yhtiön tulevaisuuden kassavirtojen että globaalin ongelman ratkaisemisen kannalta olennaisia.

Siirryttäessä pienempiin, paikallisesti toimiviin palveluyrityksiin mielipiteen ja brändäystarpeen vaikutus korostuu. Todelliset vaikutukset ja riskit usein pienenevät (esim. päästömäärät toimistojen käytetystä sähköstä ja lämmöstä päästöttömäksi muuttuvan sähköntuotannon aikakaudella).

Osakepoimijan kannattaakin arvioida miksi joku asia on nostettu olennaiseksi. Onko kestävyysseikalla todellista merkittävää taloudellista tai yhteiskunnallista vaikutusta ja ovatko mainitut vaikutukset mittakaavaltaan osakepoimijan kannalta merkittäviä kyseisen yrityksen kohdalla.

Kaksoisolennaisuusarvio palvelee osakepoimijaa parhaiten, jos tuntee yhtiön sektoria, liiketoimintamallia ja merkittävimpien kestävyysriskien perusteita jo valmiiksi jonkin verran.

Ilmastonmuutosesimerkkiä hyödyntäen johtopäätöksenä on, että osakepoimija saa kaksoisolennaisuusanalyysistä eniten irti, kun tuntee yrityksen liiketoimintaa, tuotteita ja markkinaa. Samoin raportoinnissa on menty siihen pisteeseen, missä lukijan pitäisi osata raportointistandardin logiikkaa sekä luonnontieteen ja yhteiskuntatieteiden peruspilareita omaa faktapohjaista arvioita tehdäkseen.

Osakepoimijalle kaksoisolennaisuusanalyysistä käteen jää lista merkittävimmistä riskeistä, mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Listaa kannattaa kuitenkin tutkia suurella varauksella ja kaivaa perustelujen taustaa itse, ennen kuin rupeaa tekemään laajempia päätöksiä tämän pohjalta.