Merus Power: Uusiutuvan energian voimakas kasvu luo tarvetta sähköverkon tasapainottamiselle

Taajuudensäätömarkkinoille osallistuminen on viime vuosina ollut yksi tärkeimmistä ajureista uusille sähkövarastoinvestoinneille. Fingrid ennustaa taajuudensäädön kysynnän kasvavan uusiutuvan energian voimakkaan kasvun myötä. Suomen suotuisat tuuliolosuhteet ja erilaisten uusiutuvaan energiaan liittyvien teollisten hankkeiden keskittyminen Suomeen voisivat johtaa tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon moninkertaistumiseen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sähkövarastot kasvustrategian ytimessä

Merus Power asetti kesäkuussa 2021 toteutuneen listautumisensa yhteydessä kunnianhimoiset taloudelliset tavoitteet, jotka perustuivat pääasiassa sähkövarastoliiketoiminnan kasvattamiseen. Yhtiö pyrkii kasvattamaan liikevaihtonsa 80 MEUR:oon ja käyttökatemarginaalin yli 15 %:iin vuoteen 2026 mennessä. Sähkövarastovetoinen kasvu on kehittynyt hyvin vuosien 2023-24 aikana ja yhtiö on investoinut huomattavasti organisaation vahvistamiseen ja uusiin toimitiloihin Ylöjärvellä. Liikevaihdon kasvu onkin edennyt melko lupaavasti, mutta kannattavuus on vielä kaukana tavoitellulta tasolta. Meidän ennusteemme vuoden 2026 liikevaihdoksi on 50,2 MEUR ja käyttökatemarginaaliksi 8,4 %. Yksittäiset suuret projektit voivat vaikuttaa merkittävästi liikevaihdon kehitykseen. Tulevaisuudessa yhtiön olisi mielestämme tärkeää saada hajautettua sähkövarastoliiketoimintaa useiden eri projektien välille, jotta liikevaihdon kasvu kehittyisi tasaisemmin ja ennustettavammin.

Sähkövarastot koostuvat tyypillisesti akustosta, invertteristä ja ohjausohjelmistoista. Merus Power hyödyntää laitteistoissaan itse kehittämiään inverttereitä ja ohjausohjelmistoja, mutta akustot hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta. Itse laitetoimituksen lisäksi Merus Power tarjoaa sähkövarastoasiakkaille huoltopalveluita, pilvipohjaisen kaupankäyntialustan sekä omaan sähkömarkkina-analytiikkaan pohjautuvia kaupankäyntipalveluita. Jatkuvien palveluiden osuus liikevaihdosta on kuitenkin toistaiseksi matala. Liiketoiminnan fokus on ollut toiminnan alkuvaiheessa Suomessa, mutta toiminnan kehittyessä myös muista Euroopan maista löytyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen voisi tulla ajankohtaiseksi.

Uusiutuvan energian kasvu ajaa lisääntyvää tarvetta sähkövarastoille

Sähkövarastoja voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Suomessa sähkövarastojen taloudellisesti merkittävin käyttökohde on osallistuminen Fingridin järjestämille taajuudensäätömarkkinoille, joiden avulla varmistetaan Suomen kantasähköverkon häiriötön toiminta. Taajuudensäätömarkkinalle osallistutaan asettamalla tietty määrä reservikapasiteettia tietyksi ajaksi tasoittamaan sähköverkon toimintaa korvausta vastaan. Taajuudensäätömarkkinalla on useita erilaisia reserviluokkia, joista osa edellyttää nopeaa, alle sekunnin vasteaikaa (mm. FFR ja FCR-D) ja osa puolestaan hitaampaa ja pitkäaikaisempaa tehonsyöttöä (mFRR, FCR-N ja aFRR). Sähkövaraston etuna on, että sillä voidaan toteuttaa taajuudensäätöä nopeasti sekä ylös että alas, toisin kuin vaikkapa pelkästään sähköä kuluttavilla laitteilla kuten sähkökattiloilla.

Ymmärrys sähkömarkkinoista ja kaupankäynnistä taajuudensäätömarkkinoilla on tärkeää, jotta sähkövarastojen omistajat saavat sijoitukselleen parhaan tuoton. Merus Power tarjoaa asiakkailleen kaupankäynti- ja analytiikkapalveluita optimaalisen käytön saavuttamiseksi. Optimoinnissa pyritään paitsi maksimoimaan eri reserviluokista saatavaa tulovirtaa, myöskin säästämään akkua käyttöiän maksimoimiseksi.

Fingrid ennustaa tarvitsevansa merkittävästi lisää taajuudensäätöreserviä tulevina vuosina, mihin vaikuttaa erityisesti uusiutuvan energian osuuden kasvu sähköntuotannossa. Erityisesti alassäädön kysyntä kasvaa. Suomessa on nykyisellään noin 60-70 MW:n edestä taajuudensäätömarkkinoille osallistuvaa sähkövarastokapasiteettia, mutta sähkövarastokapasiteetin määrä tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Sähkövarastot soveltuvat teknisesti parhaiten juuri nopeaan taajuudensäätöön. Vesivoima on Suomessa toistaiseksi suurin taajuudensäädön lähde, mutta mm. teknisten vaatimuksien kiristyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa vesivoiman käyttöön nopeassa taajuudensäädössä. Myös teollisuuden kulutusjoustot on yksi merkittävä taajuudensäädön lähde.

Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto moninkertaistuu

Fingridin reservimarkkinaennuste pohjautuu energian tuotannon ja kulutuksen suureen murrokseen, joka liittyy osaltaan kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Sähköntuotanto on perinteisesti perustunut suurelta osin generaattoreihin (mm. sähkö, ydinvoima, fossiiliset polttoaineet ja biovoimalat), joissa raskaiden pyörivien massojen luoma inertia on luonnostaan pystynyt vastustamaan muutoksia sähköverkon taajuudessa mahdollisen häiriön sattuessa. Tuuli- ja aurinkovoimalat kytketään sähköverkkoon suuntaajakytkettyjen tehonmuokkaimien kautta, jolloin ne eivät tuota sähköverkkoon inertiaa ja riski taajuuden heittelyyn kasvaa. Tästä syystä myös kysyntä taajuudensäädölle ja sähkövarastoille on kasvanut.

Tuotantokustannuksiltaan edullisen tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon Suomessa arvioidaan kasvavan yhteensä 78 megawattiin 2030 mennessä (2022: 10 MW). Ennusteen toteutuminen edellyttää myös uusiutuvan sähkön kysynnän kasvua. Fingrid ennustaa sähkön kysynnän kasvavan erityisesti teollisuudessa, missä uudet hiilidioksidipäästöjä vähentävät teknologiat vaativat suuria määriä fossiilivapaata sähköä. Tällaisia uusia teollisuushankkeita voisivat olla esimerkiksi vedyn tuotanto, hiilivapaan teräksen tuotanto vedyn avulla, akkumateriaalitehtaat ja datakeskukset. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien teollisuusinvestointien kanavoituminen Suomeen liittyy mm. alueen poikkeuksellisen suotuisiin tuuliolosuhteisiin. Uusiutuvan energian kysynnän ja tarjonnan kehitys sekä tukevien teknologioiden kuten sähkövarastojen rakentaminen kiihdyttävät toinen toisiaan. Uusiutuvan energian ja sähkövarastojen rakentaminen on lähtenyt vahvasti liikkeelle viime vuosina. Vahvan kasvun jatkuminen edellyttää myös kysyntäpuolen kasvunäkymien ja investointipäätösten toteutumista.