Katsaus Suomen maatuulivoimarakentamisen näkymiin

Olemme tarkastelleet Suomessa viime vuosina vauhdikkaasti kasvaneen tuulivoimarakentamisen näkymiä. Olemme keskittyneet katsauksessa pelkästään maatuulivoimaan, sillä esimerkiksi Fingridin mukaan Suomen suurien merituulivoimahankkeiden suunnitellaan toteutuvan pääasiassa vasta 2030-luvun alkupuolella. Päähuomiomme on tuulivoimapuistojen Balance of Plant -rakentamisen markkinanäkymissä, mikä kuuluu osaksi liiketoimintaa erilaisissa mittakaavoissa seuraamistamme yhtiöistä NYABilla, Enersensellä ja YIT:llä (huom. ei kenenkään pääliiketoiminta). Lisäksi Helsingin pörssistä BoP-rakentamisessa on mukana Dovre Group Suvic-tytäryhtiönsä kautta.

Viime vuonna maatuulivoiman rakentamisessa oltiin ennätystasolla

Uusiutuvan energiantuotannon markkina on voimakkaassa kasvussa ympäristönmuutoksen ja vihreän siirtymän myötä. Lisäksi Venäjän hyökkäyssodan ja tästä aiheutuneiden energian saantiin liittyvien epävarmuuksien myötä energiaomavaraisuus on noussut yhä enemmän esille poliittisessa keskustelussa. On kuitenkin hyvä huomata, että jo sotaa ennen Suomessa on alettu panostamaan kiihtyvällä vauhdilla etenkin maatuulivoiman rakentamiseen. Tästä esimerkkinä on, että viime vuonna valmistuneiden tuulivoimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti oli Tuulivoimayhdistyksen tilastojen perusteella ennätystasolla noin 2,4 GW:ssa (vrt. kumulatiivinen tuulivoiman kapasiteetti vuoden 2022 lopussa noin 5,7 GW).

Puolestaan BoP-rakentajien näkökulmasta markkinakokoa voidaan hahmottaa paremmin tuulivoimaloiden kautta, sillä käsittääksemme maatuulivoiman rakennuskustannusten (BoP-rakentaminen) voidaan karkeasti olettaa olevan reilu 1 MEUR per voimala. BoP-rakentamisella viitataan tuulipuistojen infra- ja sähkötöihin sisältäen kaiken rakennustyön lukuun ottamatta turbiineja (mm. suunnittelu-, maanrakennus-, perustus- ja sähköverkkotyöt). Myös BoP-rakentamiseen keskittyvien toimijoiden välillä on eroja, sillä osa toimijoista saattaa keskittyä vahvemmin CBoP-rakentamiseen (Civil Balance of Plant, ts. infratyöt) ja osa EBoP-rakentamiseen (Electrical Balance of Plant, ts. sähkötyöt), mikä voi vaikuttaa merkittävästikin toimijoiden projektien kokoluokkaan CBoP:in vastatessa selvästi suuremmasta osasta tuulivoimapuiston rakennuskustannuksista.

Viime vuonna valmistuneiden voimaloiden määrä oli Tuulivoimayhdistyksen tilastojen perusteella myös ennätystasolla 437 kappaleessa (voimaloiden kumulatiivinen määrä 1 393 kappaletta). Maatuulivoimarakentamisen osalta on kuitenkin huomattava, että maatuulivoimapuiston rakentaminen kestää koosta riippuen keskimäärin noin kaksi vuotta ja siten hankkeet jaksottuvatkin useammalle vuodelle. Tätä peilaten markkinan kokoa ei voidakaan arvioida puhtaasti yksittäisen vuoden lukujen perusteella.

Lähivuosien kehitys maatuulivoimarakentamisessa

Tuulivoimayhdistyksen lukujen perusteella puolestaan vuoden 2023 vuoden alkupuoliskolla uusia voimaloita oli valmistunut 75 kappaletta (439 MW), jonka myötä Suomen tuulivoimakapasiteetti oli noussut noin 6,1 GW:iin. Vastaavasti kuluvan vuoden jälkipuoliskolla odotetaan valmistuvan Tuulivoimayhdistyksen rakenteilla olevien hankkeiden tilastojen (6/2023) perusteella vielä 182 voimalaa (noin 1,1 GW). Siten kuluvan vuoden rakennustahti säilyy edelleen hyvällä tasolla, vaikkakin vauhdissa nähdään tasaantumista viime vuoden ennätystasoilta.

Sen sijaan vuosille 2024–2025 rakenteilla olevien hankkeiden määrä laskee ja Tuulivoimayhdistyksen lukujen perusteella vuonna 2024 odotetaan valmistuvan 173 voimalaa (noin 1,1 GW) ja vuonna 2025 150 voimalaa (noin 1,0 GW). Siten nykyisin rakenteilla olevien hankkeiden perusteella Suomen BoP-rakentamismarkkinan kokoon olisikin odotettavissa selvää väliaikaista supistumista lähivuosille. Tätä havainnollistaa myös alla oleva kuvaaja, johon olemme laskeneet yksinkertaistetun liukuvan keskiarvon (voimaloiden määrä jaksotettu 50/50 valmistumisvuodelle/sitä edeltäneelle vuodelle) rakennetuista/rakenteilla olevista projekteista. Tämän perusteella voidaankin arvioida, että viime vuosina BoP-rakentamisen markkina olisi ollut karkeasti 300–450 MEUR. Vastaavasti lähivuosina Suomen markkinoiden koon voitaisiin olettaa nyt rakenteilla olevien hankkeiden perusteella karkeasti noin 200–300 MEUR. On kuitenkin hyvä huomata, että suurempien hankkeiden nytkähtäessä eteenpäin voi markkinoiden kasvukuva muuttua varsin nopeasti.

Arviomme mukaan laskun taustalla on etenkin viimeisen reilun vuoden aikana varsin nopeasti noussut korkotaso, joka on luonnollisesti nostanut investointien rahoituksen hintaa. Poikkeuksellisen nopea korkojen nousu onkin saattanut siirtää lopullisia investointipäätöksiä, kun tuulivoimasijoittajat ovat odottaneet korkonäkymien vakaantumista. Lisäksi yhtenä taustatekijänä saattaa olla myös volatiili sähkön hintakehitys ja esimerkiksi viime syksystä laskeneet hintafutuurit, jotka ovat myös todennäköisesti vaikuttaneet tuulivoimatuotannossa tyypillisten PPA-sopimusten hintatasoon. Osaltaan maatuulivoimarakentamisen vaikuttaa myös tyypillisesti pitkät kaavoitus- ja lupaprosessit (mm. YVA-prosessit), jotka ovat toimineet myös osittaisena pullonkaulana investointien etenemisen suhteen. Lisäksi ainakin keskipitkällä aikavälillä hankkeiden etenemiseen voi vaikuttaa myös kantaverkon kantokyky tietyillä alueilla, sillä tuulivoiman tuotanto painottuu nykyisellään länsirannikolle ja Pohjois-Suomeen, kun taas sähkönkulutus Etelä-Suomeen. Tätä peilaten Fingridin päivitetyssä kantaverkon kehittämissuunnitelman luonnoksessa arvioidut investoinnit kantaverkon vahvistamiseksi ovat 4 mrd. euroa vuosille 2024–2033. Siten tähän liittyvät investoinnit voivat myös osaltaan tukea myös ainakin osaa BoP-rakentamisessa olevia toimijoita muiden palveluiden kautta (mm. Enersense ja NYAB).

Markkinan hidastumisesta kertoo myös rakenteilla olevien hankkeiden kehitys suhteessa Tuulivoimayhdistyksen edelliseen päivitykseen (1/2023) nähden. Edelliseen raporttiin peilattuna kuluvan vuoden valmistuvien voimaloiden määrä on noussut selvästi (aik. 2023 yhteensä 169 voimalaa, nyt 257 voimalaa) osan projektien siirryttyä ennusteissa vuodelta 2024 tälle vuodelle. Lisäksi tilastoihin oli tullut lisäyksenä muutama pienempi hankekokonaisuus (yhteensä 9 voimalaa). Siirtymää peilaten puolestaan ensi vuonna valmistuvien voimaloiden ennustettu määrä laski aiemmin mainittuun 173 voimalaan (aik. 202 voimalaa). Kehitystä tuki kuitenkin laskelmiemme perusteella kolmen uuden hankkeen mukaantulo ennusteisiin (50 voimalaa). Vastaavasti vuodelle 2025 oli tilastojen perusteella tullut vasta yksi uusi hanke (16 voimalaa), mikä mielestämme kuvastaa toistaiseksi jäähtyneitä investointinäkymiä hankkeiden rakennusajat huomioiden.

Pidemmällä aikavälillä kasvunäkymät ovat erittäin hyvät

Pidemmällä aikavälillä tuulivoimarakentamisen kasvukuvan odotetaan kuitenkin säilyvän erittäin vahvana Suomessa, sillä esimerkiksi Fingrid odottaa viimeisimmissä ennusteissaan (Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2024–2033 luonnos), että Suomen tuulivoimantuotannon kapasiteetti olisi vuonna 2030 noin 18–23 GW (vrt. 2022 lopussa 5,7 GW). Tämä tarkoittaakin käytännössä, että kapasiteetin voitaisiin odottaa keskimäärin kasvavan noin 2 GW:n vuosivauhdilla 2020-luvulla (vrt. 2022: 2,4 GW).

Vastaavasti Swecon Suomen Tuulivoimayhdistykselle teettämän selvityksen mukaan toukokuussa 2023 Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 63 GW:n verran. Suurin osa hankkeista on vasta hyvin varhaisessa vaiheessa ja läheskään kaikki näistä eivät etene rakentamiseen asti, mutta osaltaan tämä kertoo kuitenkin suuresta kiinnostuksesta maatuulivoimaa kohtaan. Siten lyhyen aikavälin hidastumisesta huolimatta ovat kasvunäkymät maatuulivoiman BoP-rakentajien kannalta suotuisat. Lisäksi yhtiöiden potentiaalista markkinaa kasvattaa myös vahvassa nosteessa oleva aurinkovoiman tuotanto, jonka tuotantokapasiteetin arvioidaan nousevan Fingridin viimeisimmän arvion mukaan 6–8 GW:iin vuonna 2030 (vrt. Energiaviraston mukaan vuoden 2022 lopussa 635 MW). Huomioiden myös kaavaillut suuret merituulivoimainvestoinnit, indikoivat luvut mielestämme Suomessa voimakkaasti kasvussa olevaa uusiutuvaa energiantuotantoa, mikä tulee myös tarjoamaan liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvan energian rakentajille.