Aktian sijoittajapäivä valotti kunnianhimoisia kasvusuunnitelmia

Aktian päivitetyn strategian keskeiset teemat – varainhoidon kasvu sekä kulutehokkuuden parantaminen – ovat mielestämme oikeita, ja pankin suunta vaikuttaa aiempaa selkeämmältä. Välitöntä tarvetta ennustemuutoksille emme kuitenkaan nähneet, sillä toistaiseksi varsin abstraktien toimenpiteiden onnistumisen todennäköisyyttä on tässä vaiheessa haastavaa arvioida. Erityisesti kannattavuustavoite vaikuttaa mielestämme turhan optimistiselta. Lopulta aika näyttää, millä suhteella strategiapäivityksen sanat muuttuvat teoiksi.

Kasvua valikoiduista asiakassegmenteistä

Aktian julkaisemat asiakkaiden tyytyväisyyttä mittaavat NPS-luvut ovat erinomaisia, mikä kertoo asiakkaiden arvostavan saamaansa palvelua. Keskeinen kysymys onkin, miten liiketoimintaa pystytään pyörittämään kulutehokkaammin ja houkuttelemaan samalla uusia asiakkaita. Edelleen fokus on vahvasti varakkaissa yksityishenkilöissä ja henkilökohtaisessa palvelussa. Näin ollen dramaattista muutosta yhtiön strategiassa ei nähty. Painopistettä siirretään kuitenkin aiempaa vahvemmin omaisuudenhoitoon pelkkien tuotteiden tarjoamisen sijaan. Tätä tukee myös viime vuonna uudistettu täyden valtakirjan varainhoitopalvelu. Mallissa yhdistellään sekä omia tuotteita että valikoitujen ulkopuolisten toimijoiden tuotteita. Mielestämme suunta on perusteltu ja vastaa paremmin yhtiön avainasiakkaiden (Premium ja Private Banking -asiakkaat) tarpeisiin. Toki kasvua tavoitellaan myös esimerkiksi instituutioasiakkaissa, mutta nämä ovat käsityksemme mukaan tyypillisesti pääosin korkopuolen tuoteostajia, joten tarve palvelulle on matalampaa. Lisäksi kilpailu asiakkaista on instituutiopuolella kireämpää.

Kasvun tueksi Aktia lanseerasi kymmenen kohdan muutosohjelman, joka keskittyy suurilta osin palvelu- ja myyntimallien kehittämiseen sekä toiminnan tehostamiseen muun muassa IT-järjestelmien kehittämisellä. Toistaiseksi näiden onnistumisen todennäköisyyttä on kuitenkin vaikea arvioida toimenpiteiden jäätyä varsin abstrakteiksi, vaikkakin painopistealueet ja teemat ovat mielestämme oikeanlaiset. Näin ollen ohjelmalla tuskin on välitöntä vaikutusta, vaan lopulta aika näyttää miten yhtiön suunnitelmat muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. Kokonaisuudessaan suunta vaikuttaa kuitenkin aiempaa selkeämmältä, mikä luo tukevan pohjan myös strategian jalkauttamiselle. Huomautamme samalla, että pankkitoiminnassa muutosten heijastuminen tuloslaskelmalle asti vie aikaa, mistä kertoo myös Aktian asettama viiden vuoden mittainen strategia- ja tavoitekausi. Näin ollen sijoittajilta vaaditaan kärsivällisyyttä erityisesti varainhoidon käänteen suhteen. Joka tapauksessa muutosten pitäisi alkaa näkyä myyntiluvuissa, ennen kuin olemme valmiita julistamaan toimenpiteet onnistuneiksi.

Pankkitoimintaa ei päivän aikana juuri käsitelty, mutta Aktia täsmensi tavoittelevansa myös pankkitoiminnassa markkinaa ripeämpää kasvua keskeisissä asiakassegmenteissään (Premium ja Private Banking -asiakkaat). Lisäksi mahdollisuuksia nähdään kommenttien perusteella myös pk-yrityksissä, sillä näissä on pankkitoimintojen (lainat, maksuliikenne) ohella potentiaalia varainhoidon asiakkaiksi.

Kasvutavoitteet vaikuttavat turhan kunnianhimoisilta

Aktia tavoittelee yli 25 mrd. euron hallinnoitavaa bruttovarallisuutta vuoden 2029 loppuun mennessä. Tämä vaatisi reilun 9 %:n keskimääräistä vuosikasvua, sillä yhtiön tämän hetken arvion mukaan hallinnoitavat bruttovarat olivat viime vuoden lopussa reilu 16 mrd. euroa (aiemmin raportoitu nettoluku noin 14 mrd. euroa). Ero selittyy laskentatavalla muun muassa Aktian rahastojen rahastojen (Fund of Funds) osalta. Hallinnoitavan varallisuuden kasvutavoite voidaan jakaa uusmyyntiin sekä positiivisiin arvonkehityksiin. Yhtiön kommenttien perusteella uusmyynnillä pitäisi olla näistä kahdesta hieman suurempi rooli, vaikka luonnollisesti arvonmuutokset ovat suurilta osin yhtiön vaikutuspiirin ulkopuolella. Laskelmiemme mukaan kasvutavoitteen saavuttaminen vaatisi keskimäärin noin 600–800 MEUR:n vuositason uusmyyntiä, mikä on selvästi Aktian historiallisia tasoja korkeampi. Vertailu vuoksi voidaan todeta, että suomalaisista varainhoitajista esimerkiksi eQ ja CapMan ovat yltäneet vastaaviin lukemiin vain parhaina yksittäisinä vuosina. Näin ollen tehtävää Aktialla tavoitteen osalta riittää. Pankki näkee kasvupotentiaalia erityisesti vaihtoehtoisissa tuotteissa, mikä selittynee muun muassa yksityisasiakkaiden maltillisella allokaatiolla kyseisiin omaisuuslajeihin.

Samalla Aktia kommentoi odottavansa marginaalipaineen jatkuvan varainhoidon tuotteissa ja palveluissa, minkä johdosta palkkiotuottojen kasvun voi olettaa jäävän hallinnoitavia varoja maltillisemmaksi. Kokonaisuudessaan Aktia tavoittelee 5 %:n nettopalkkiotuottojen vuosikasvua, joka tavoitteiden perusteella tulee pääosin varainhoidosta. Omat ennusteemme ovat tällä hetkellä jonkin verran tämän alapuolella.

Pääoman tuoton tavoite (yli 15 % vuoden 2029 loppuun mennessä) on niin ikään mielestämme turhan kunnianhimoinen, sillä vaikka suunta on mielestämme oikea, ei kasvun ja kulutehokkuuden parantamisesta saatu vielä kovinkaan konkreettisia askelmerkkejä. Lisäksi pankin kannattavuus jäi tavoitetason alle korkokatteen huippuvuosinakin, joten kirittävää riittää korkokatteen kehityksen osoittaessa lähivuosina alaviistoon.

Työntekijätyytyväisyys on kasvussa

Johdon aiempaa strategiaa käsittelevistä puheenvuoroista välittyi kuva osittain siiloutuneesta ja yskivästä koneistosta, jossa toimintojen välinen yhteistyö on jäänyt rajalliseksi. Tämä voi osaltaan selittää suhteellisen korkeita kuluja ja vaisuksi jäänyttä myyntiä, sillä esimerkiksi koko pankin asiakasrajapinnassa työskentelevä organisaatio tulisi kyetä valjastamaan osaksi varainhoidon myyntikoneistoa. Hyvä puoli tässä on tietysti se, että haasteet on tunnistettu, joten myös toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi on voitu aloittaa. Toisaalta jos haasteita on ollut kulttuurin suhteen, voi kelkan kääntäminen olla hidasta ja haastavaa. Työntekijöiden tyytyväisyyttä mittaava eNPS-luku on kuitenkin kasvussa, mitä pidämme selvänä positiivisena signaalina. Yhtiön mukaan huomiota on kiinnitetty muun muassa tavoitteiden asettamiseen ja palkitsemiseen.

Voitonjakopolitiikka on aiempaa selkeämpi

Voitonjakopolitiikkaan saatiin kaivattua selkeyttä, kun Aktia vahvisti, että pankin vakavaraisuus on normaalina vuonna annetun vakavaraisuushaarukan (2–4 % yli viranomaisvaateen) ylärajan tuntumassa. Tämä tarkoittaisi nykyisellä pääomavaatimuksella noin 12,6 %:n CET1-suhdetta. Tällä hetkellä yhtiö on tukevasti haarukan sisällä, joten kokonaisvoitonjaon tulisi olla lisäosinkojen myötä lähempänä 90 % kuin osinkopolitiikan mukaista 60 % (olettaen, ettei pääomavaatimuksessa tapahdu olennaisia muutoksia). Käytännössä yhtiö siis tarjosi odotetun voitonjakopolitiikan noston, vaikka tätä ei suoraan sanottukaan. Yritysjärjestelytkään eivät vaikuta olevan kovinkaan korkealla tärkeysjärjestyksessä, mikä niin ikään puoltaa historiaa vuolaampaa voitonjakosuhdetta. Melko väljä ja joustava vakavaraisuuspolitiikka taas mahdollistaisi arviomme mukaan tasaisesti kasvavan osingon, mikä voi hyvinkin olla omistajien ja hallituksen tavoitteena.

Ei perusteita ennustemuutoksille, aika näyttää suunnan

Emme näe tarvetta olennaisille ennustemuutoksille sijoittajatilaisuuden jäljiltä, mutta tarkastelemme luonnollisesti näitä jatkuvasti strategian toimeenpanon edetessä. Toistaiseksi suhtaudumme skeptisesti erityisesti kannattavuustavoitteeseen, jonka saavuttaminen vaatisi arviomme mukaan poikkeuksellisen onnistunutta strategian toteutusta ja ennusteitamme voimakkaampaa kasvua varainhoidossa. Osinkoennusteissamme on kuitenkin nousupainetta, sillä Aktia täsmensi pyrkivänsä pitämään vakavaraisuutensa lähempänä uuden tavoitehaarukan ylärajaa.