Venäjän ilmatilan todennäköinen sulkeutuminen kasvattaa Finnairin tappioita ja nostaa merkittävästi riskitasoa
Finnair tiedotti eilen, että yhtiö peruu usean muun eurooppalaisen lentoyhtiön tapaan lentonsa Venäjän ilmatilassa viikon ajaksi. Toimenpiteellä Finnair varautuu mahdollisesti tuleviin viranomaismääräyksiin. Suomi sulkee useiden EU-maiden tavoin ilmatilansa venäläisiltä koneilta Venäjän Ukrainassa aloittamien sotatoimien takia. Tähän Venäjän odotetaan vastaan suomalaisille koneille asetettavalla ilmatilan käyttökiellolla, mikä on ollut Venäjän reaktio muiden maiden asettamiin kieltoihin. Lisäksi tänään aamulla Finnair tiedotti valmistuvansa tilanteen pitkittymiseen ja kertoi ilmatilan sululla olevan huomattavia taloudellisia vaikutuksia yhtiöön. Finnair myös perui Q1:lle ja loppuvuoden toimintaympäristölle antamansa ohjeistuksen tilanteen takia (aik. Q1:n oikaistu liiketappio on samassa suuruusluokassa kuin Q1'21:llä ja H2:lla toimintaympäristö on normaalimpi).
Finnair peruu 27.2.–6.3. ajalta matkustaja- ja/tai rahtilennot Aasiassa Souliin, Osakaan, Tokioon, Shanghaihin ja Guangzhouhun sekä Venäjällä Moskovaan ja Pietariin. Lennot Hongkongiin on peruttu jo aikaisemmin maaliskuun loppuun saakka. Finnair jatkaa matkustaja- ja/tai rahtilentoja Bangkokiin, Phuketiin, Singaporeen ja Delhiin, mutta lennot reititetään Venäjän ilmatila välttäen, mikä pidentää lentoaikaa keskimäärin tunnilla. Finnair lentää Bangkokiin ja Phuketiin Helsingin lisäksi Tukholman Arlandasta.
Finnairin kilpailuetu muuttuu kilpailuhaitaksi, jos Siperian ilmatilaan ei päästä
Finnairin lentäminen Aasiaan on koronapandemiasta johtuvien tiukkojen matkustusrajoitusten takia yhä vähäistä, mutta jo yhden viikon perumiset nakertavat hieman Finnairin tällä hetkellä todennäköisesti erittäin kannattavan rahtiliiketoiminnan tuottoja ja kasvattavat siten Q1:n tappiota. Finnairin kannalta vakavaksi Venäjän ilmantilan käyttökiellon tekee kuitenkin se, että yhtiön normaaliolojen strategia ja liiketoimintamalli perustuvat Aasian ja Euroopan väliseen transit-liikenteeseen. Aasian liikenteessä Finnairilla on maantieteellinen kilpailuetu, sillä lyhyin reitti Alppien pohjoispuoleisesta Euroopasta Koillis-Aasiaan (Japani, Kiina ja Etelä-Korea) kulkee Helsingin ja myös Siperian yli. Fyysisesti lyhyin reitti mahdollistaa Finnairille asiakkaille paremman tuotteen (lyhyempi matka-aika) sekä kustannusetuja liittyen polttoaineen kulutukseen sekä henkilöstön ja konekapasiteetin käyttöön. Ilman Venäjän ilmatilan käyttöoikeutta Finnairin kilpailuetu Aasian liikenteessä muuttuisi välittömästi kilpailuhaitaksi, sillä vaihtoehtoiset reitit olisivat oleellisesti pidempiä ja nousevien kustannusten takia emme usko Siperian ilmatilan kiertämisen olevan Finnairille taloudellisesti kannattavaa Aasian liikenteessä ainakaan suuremmassa mittakaavassa.
Emme odota yhtiön saavan tappioita poikki ilman Koillis-Aasian liikennettä
Arviomme mukaan myös koronapandemian jälkeiselle ajalle puhtaasti Aasian strategian varaan rakennetulla Finnairilla ei ole edellytyksiä katkaista jo kaksi vuotta juosseita tappioita ja päästä lyhentämään nettovelkojaan ennen Koillis-Aasian liikenteen merkittävästi nykyistä korkeampaa tasoa. Tappioiden jatkuminen taas kasvattaisi edelleen yhtiön velkalastia ja heikentäisi yhtiön koronapandemian takia rajussa paineessa ollutta taseasemaa, vaikka viime vuoden lopun 1,3 miljardin euron kassa sekä Suomen valtion kanssa jo sovittu 400 MEUR:n hybridilainarahoitus antavatkin. Finnairille kaikissa skenaarioissa pelivaraa reilusti kuluvan vuoden yli. Keskipitkällä tähtäimellä koko Finnairin Aasian strategia murenisi, jos Venäjän ilmatila jäisi pysyvämmin yhtiölle käyttökieltoon. Finnairilla ei arviomme mukaan olisi myöskään hyviä korvaavia vaihtoehtoja Aasian strategialle vaan yhtiössä pitäisi tehdä isoja uudelleenjärjestelyjä, jos Aasian strategiaa ei kyettäisi toteuttamaan.
Vaikka lentokiellon pitkittymisellä spekulointi onkin ennenaikaista ja toivomme tilanteen ratkeavan, sijoittajat eivät mielestämme silti voi sivuuttaa Venäjän ilmatilan strategista merkitystä Finnairille ja toisaalta ilmatilan käytettävyyteen liittyvien riskien merkittävää kasvua. Historiallisesti Finnair on myös pystynyt operoimaan Venäjän ilmatilassa myös kriisiaikoina hyvin ja nyt odotettavissa oleva käyttökielto on käytännössä ensimmäinen häiriö nykymuotoiselle Finnairille Venäjän ilmatilan osalta.
Suosittelemme sijoittajille varovaisuutta Finnairin osakkeen kanssa toistaiseksi
Odotamme riskin merkittävän mittakaavan ja ohjeistuksen perumisen takia Finnairille tänään selvästi negatiivista kurssireaktiota viikonlopun uutisiin. Suosittelemme sijoittajille varovaisuutta Finnairin osakkeen suhteen lähiaikoina, vaikka osakekurssi putoaisikin nykyisen ennen sotaa ja niistä seuranneita sanktioita asetetun tavoitehintamme alapuolelle. Päivitämme näkemyksemme Finnairista tarvittaessa lähipäivinä.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille
Finnair
Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen operoivista lentoyhtiöistä. Vuonna 1923 perustettu Finnair on Aasian ja Euroopan väliseen matkustaja- ja rahtiliikenteeseen erikoistunut verkostolentoyhtiö. Finnair on Suomen sisäisessä liikenteessä markkinajohtaja, mutta yhtiön kilpailukenttä on varsin erilainen Suomen sisäisillä, Suomen ja Euroopan välisillä sekä kaukoreiteillä.
Lue lisää yhtiösivullaTunnusluvut18.02.2022
2021 | 22e | 23e | |
---|---|---|---|
Liikevaihto | 838,4 | 1 961,6 | 2 775,0 |
kasvu-% | 1,11 % | 133,97 % | 41,47 % |
EBIT (oik.) | −469,9 | −57,1 | 174,0 |
EBIT-% (oik.) | −56,05 % | −2,91 % | 6,27 % |
EPS (oik.) | −0,35 | −0,11 | 0,03 |
Osinko | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
Osinko % | |||
P/E (oik.) | - | - | 83,71 |
EV/EBITDA | - | 20,53 | 8,96 |