Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella esitetään Pihlajalinnan kokonaisulkoistussopimuksen päättämistä
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella julkaistiin eilen päätösesitys Pihlajalinnan tytäryhtiö Kuusiolinna Terveys Oy:n ulkoistussopimuksen päättämisestä ennenaikaisesti vuoden 2025 loppuun. Sopimus on nykyisten ehtojen mukaan voimassa vuoteen 2030 asti ja Pihlajalinna pitääkin sopimuksen päättämisen perusteita lainvastaisina. Ulkoitusopimuksen päättyminen olisi Pihlajalinnalle negatiivista ja sen myötä pidemmän aikavälin ennusteissamme olisi leikkauspaineita, joskin etenkin tulosennusteiden osalta vaikutus olisi kohtuullisen pieni.
Ulkoistuksen päättämistä käsitellään ensi kuussa
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee asiaa 4.9.2023, jonka jälkeen esitys käsitellään hyvinvointialueen aluevaltuustossa 11.9.2023. Pihlajalinna omistaa Kuusiolinna Terveyden yhdessä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa ja yhtiön omistusosuus on 97 %. Yhteisyritys on tuottanut Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut vuodesta 2016.
Liikevaihdollisesti merkittävä ulkoistussopimus
Kyseessä on ollut liikevaihdollisesti Pihlajalinnalle tärkeä ulkoistussopimus Kuusiolinna Terveyden vuosiliikevaihdon ollessa viimeisen kahden vuoden aikana noin 100 MEUR vuodessa (Pihlajalinna liikevaihto 2023e: 733 MEUR). Tuloksellisesti kokonaisulkoistus on ollut huomattavasti vähäpätöisempi, sillä Kuusiolinna Terveys teki viime vuonna 1,7 MEUR:n liikevoiton. Mikäli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue päättää ulkoistussopimuksen päättämisestä, olisi tällä siten merkittävästi painetta liikevaihtoennusteisiimme 2026 alkaen. Tulosennusteidemme osalta vaikutus olisi kuitenkin pienempi viime vuoden tuloksen vastatessa hieman alle 5 % Pihlajalinnan tälle vuodelle ennustamastamme oikaistusta EBITAsta (2023e 35,6 MEUR).
Vaikka kyseisen sopimus ei ole tuloksellisesti erityisen merkittävä, ovat kokonaisulkoistukset olleet Pihlajalinnalle historiassa tärkeä pääomakevyt kasvuajuri. Ulkoistuksissa yhtiö on toiminut kuntien (nyk. hyvinvointialueiden) tiloissa, minkä vuoksi liiketoiminnan kasvuun ei ole sitoutunut runsaasti pääomaa (vrt. oman sairaala- ja lääkäriasemaverkoston ylösajo). Siten huolimatta ulkoistusten viime vuosina asteittain heikkenevästä kannattavuudesta ovat ne olleet yhtiölle varsin hyvää liiketoimintaa. Kuluvana vuonna ulkoistusten kannattavuuskehitys on myös kääntynyt parempaan suuntaan hinnankorotusten ja erikoissairaanhoidon kustannusvastuiden siirtyessä asteittain hyvinvointialueille. Etelä-Pohjanmaan kustannusvastuun siirtymisestä ei toisaalta ole vielä päätetty.
Hyvinvointialueiden ulkoistusten jatkoon liittyy epävarmuutta
Hyvinvointialueiden kokonaisulkoistusten kohtaloon on liittynyt epävarmuutta, sillä vastaavanlaisia uusia kokonaisulkoistuksia ei käsityksemme mukaan enää tehdä. Nykyisen päätösesityksen aikataulu liittyy siihen, että hyvinvointialueiden on arvioitava lokakuun 2023 loppuun mennessä kunnilta siirtyneiden palvelusopimusten jatkumista uuden sote-lainsäädännön mukaisesti. Yhtiö on kuitenkin käsityksemme mukaan ollut varsin luottavainen kokonaisulkoistussopimusten jatkumiseen. Suurena yllätyksenä emme kuitenkaan päätösesitystä pidä, sillä nykyinen sote-lainsäädäntö suhtautuu käsityksemme mukaan varsin tympeästi kokonaisulkoistuksiin.
Erityistä nyt tiedotetussa päätösesityksessä oli se, että ulkoistussopimusta oltaisiin päättämässä ennen sopimuksen ehtojen mukaista voimassaoloaikaa. Pihlajalinna pitääkin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella tehtyä valmisteluprosessia poikkeuksellisena ja katsoo, että nyt esitetyt sopimuksen päättämisen perusteet ovat yksiselitteisesti lainvastaisia. Vastaavasti Pirkanmaan hyvinvointialue on päättänyt hankintalain ja sote-lainsäädännön mukaisesti vastaavan sopimuksen jatkumisesta. Nyt tiedotettu päätösesitys korostaa mielestämme jossain määrin myös muihin ulkoistussopimuksiin liittyviä riskejä.
Kokonaisuudessa pitäisimme Kuusiolinna Terveyden ulkoistussopimuksen päättämistä Pihlajalinnalle negatiivisena ja toteutuessaan ulkoistussopimuksen päättymisellä olisi lieviä negatiivisia vaikutuksia pidemmän aikavälin ennusteisiimme. Tämän suhteen olemme kuitenkin viisaampia, kun asiasta tehdään varsinaisia päätöksiä ja jäämme siten odottamaan lisätietoja.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille
Pihlajalinna
Pihlajalinna on vuonna 2001 perustettu yksityinen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita niin lääkärikeskuksissa ja terveysasemilla, hammasklinikoilla kuin sairaaloissakin eri puolilla Suomea.
Lue lisää yhtiösivullaTunnusluvut11.08.2023
2022 | 23e | 24e | |
---|---|---|---|
Liikevaihto | 690,3 | 733,1 | 765,4 |
kasvu-% | 19,49 % | 6,19 % | 4,41 % |
EBIT (oik.) | 18,6 | 27,4 | 36,1 |
EBIT-% (oik.) | 2,69 % | 3,74 % | 4,71 % |
EPS (oik.) | 0,85 | 0,45 | 0,78 |
Osinko | 0,00 | 0,20 | 0,30 |
Osinko % | 1,81 % | 2,71 % | |
P/E (oik.) | 10,02 | 24,75 | 14,22 |
EV/EBITDA | 10,65 | 7,64 | 6,98 |