Tuli palattua Helsingin pääomamarkkinoille kertarysäyksellä kun huomasin buffett indikaattorin olevan yli 2 standardi poikkeamaa koilisessa. Olen ollut viime ajat 100% jenkkilän kasvuosakkeissa ja tuotto ollut turhankin hyvää. Nyt tuli tunne, että 30% prosenttia salkusta voisi laittaa value/osinko-osakkeisiin. Helsinginstä NoHo, relais, tokmanni ja puuilo tarttui salkkuun. Amerikasta paypal ja whirlpool. Häkeltävää nähdä, että nohon kurssi on matalampi tänään kuin yhtiötä viimeksi omistessani. Vapaa kassavirta äkkiä laskettuna 20 miljoonaa. Pitkäaikaiset velat 42 mijoonaa, kassavarat 9 mijoonaa, EV/FCF 10 pintaan. Osinkoon käyttävät vapaasta kassavirrasta puolet eli noin 10 mijoonaa. Osinkoa voivat siis vaivatta nostaa. Ihmettelen… Liikevaihtoa kasvattava yritys, jossa ulkomaan laajentuminen sujuu lukujen perusteella paremmin kuin Suomen toiminnat. Korot laskussa, tämä kiihdyttäneen yökerho ja ravintolatoimintaa Suomessa (ehkä ei kuitenkaan vielä Q3). Lisäksi korkojen lasku vähentää yrityksen nettorahoituskuluja. Eli vapaan rahavirran voisi olettaa edelleen kasvavan, kun Suomen liiketoiminta saa nostetta, rahoituskustannukset laskee ja ulkomaan toiminta kasvaa. Firmalla skaala ja henkilöstönkäytön tehokkuus antaa selkeät kilpailuedut. Osingon ollessa 6,5% ja osingonmaksukyvyn ollessa kasvaava uskon, että NoHo on yksi markkinoiden parhaista value/osinko-osakkeista salkkuun. Tuo kassavirtaa ja arvostustaso on vähintäänkin kohtuullinen. Ehkä suurimpana miinuksena riippuvuus Suomen taloudesta, johon minulla ei ole vahvaan luottoa. Joka tapauksessa taas ollaan omistajia ja ylpeitä sellaisia, pienellä panoksella alkuun. Pitää lisäillä jos Q3 tulosten myötä saadaan kurssia alas edelleen

Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti – 4 Nov 24 Messukeskuksen ennätyksellinen kongressivuosi 2025 tuo Suomeen yli 50... Tärkeimmät ajankohtaiset talousuutiset, pörssikurssit ja kattavat sijoittajapalvelut löydät Kauppalehdestä. Luulisi, että Noho saisi mukavan osansa tästä.

Muistaakseni entinen tj Vikström kertoi NoHon ja Royal ravintoloiden aikoinaan pyrkineen laajentamaan olemassa olevia konsepteja Turkuun. Nämä yksiköt jouduttiin jonkun ajan jälkeen sulkemaan, joten tästä on saattanut Akun ajalle jäädä joitakin arpia. Tuo ei ole kuitenkaan mikään tekosyy sille, miksei Turusta voisi jatkossa ostaa “kuolemanlaakson” yli menneitä, toimivia konsepteja. Ilmeisesti tähän mennessä ei kuitenkaan sopivia ostokohteita ole löytynyt. Laitan tämän ylös

Kuten Arttukin sanoi, niin tämä negatiivinen käyttöpääoma / hyvä kassavirta tekevät tästä vähäriskisemmän suoraan rahoittajienkin silmissä, tätä voisi jopa simuloida ihan oman talouden kautta. Mitä tulee sijoutusvaikuttajiin, ovathan he usein menestyneitä sijoittajina mutta eivät mitään jumalia, ja mun mielestä monella on oma tyylinsä jolloin sen ulkopuolelle voi jäädä joku hyvä helmi. Tuntuuhan se pahalle kun omia suosikkeja vaikuttajat keitisoi, mutta vielä paremmalle huomata olleensa oikeassa.

Tuoretta korttidataa taas Nordealta: https://corporate.nordea.com/api/research/attachment/184680 Nimellisesti mennään jo viime vuoden tasoilla ravintoloissa:

Korkojen lasku tuo vuoden sisällä huomattavan piristyksen ravintola-alalle. Suomessa on 2,8 miljoonaa taloutta, joilla noin 30 % on asuntolainaa. Keskimäärin lainaksi arvioin 200.000 euroa, kun korko on laskenut 1,5 prosenttiyksikköä, näin yksittäiselle taloudelle tulee korkojen laskun jälkeen lisää käteen 2000-3000 euroa. Tästä on mukava laittaan itsensä hemmotteluun mukava siivu eli ravintolat tulevat hyötymään varsin selvästi erityisesti ensi vuonna.

Kuluttajien luottamus piristyi vahvimmaksi sitten alkuvuoden 2022 Luottamus varsinkin Suomen talouden näkymiin jatkui heikkona. Sen sijaan kuluttajat arvioivat nyt oman taloutensa nykytilan parhaaksi kahteen ja puoleen vuoteen, Tilastokeskuksen aineistosta selviää. Tämäkin sataa NoHon laariin