Mikä on turvamarginaali?
Osakesijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menetyksestä. Se on hinta sille faktalle, että osakemarkkinoilla voi moninkertaistaa pääomansa pitkässä juoksussa. Olemme käsitelleet Inderes Sijoituskoulussa monia sijoittamiseen liittyviä aiheita, jotta sijoittajat saisivat ideoita, kuinka kehittyä paremmiksi sijoittajiksi. Toinen tärkeä syy on, että sijoittajat toimisivat analyyttisesti ja välttäisivät turhat virheet. Markkina tuppaa palkitsemaan niitä, jotka tietävät mitä tekevät ja rankaisemaan niitä, jotka eivät kuten sanonta kuuluu.
Turvamarginaalin on alun perin esitellyt arvosijoittamisen isänä pidetty Benjamin Graham, Warren Buffettin idoli, lukuisissa luennoissaan sekä sijoittamisen yhdessä tärkeimmissä kirjoissa The Intelligent Investorissa, jonka Inderes Sijoituskoulu suosittelee lukemaan.
1. Miksi käyttää turvamarginaalia?
Turvamarginaali on yksinkertainen, mutta sijoittamisessa hyvin keskeinen konsepti. Idea toimii samalla logiikalla kuin turvaväli autolla ajaessa: kun turvaväli on kunnossa, jää enemmän kriittistä aikaa reagoida odottamattomien muutoksien edessä. Mitä nopeampi ajonopeus, sitä korkeampi turvaväli on suositeltavaa.
Jokainen vähänkään pidempään osakkeisiin sijoittanut tietää, että sijoituspäätöksistä suuri osa pohjaa tulevaisuuden ennusteisiin ja odotuksiin ja nämä eivät läheskään aina mene kuten alun perin on odotettu. Vaalimalla turvamarginaalia sijoittaja minimoi tulevaisuuden epävarmuudesta kumpuavia riskejä, vaikka täysin niitä ei voi koskaan eliminoida.
2. Mikä on turvamarginaali?
Turvamarginaalin voi ymmärtää yksinkertaisimmillaan erotukseksi osakkeen oikean, tai käyvän arvon, sekä osakkeen hinnan välillä. Olemme käsitelleet aiemmin Inderes Sijoituskoulussa täällä, mitä osakkeen käypä arvo tarkoittaa. Käypä arvo (tunnetaan myös intrisiittisenä arvona) on ”oikea”, liiketoiminnan fundamentteihin perustuva arvio liiketoiminnan hintalapuksi.
Otetaan esimerkki. Oletetaan, että arvioimme huolellisen osakeanalyysin jälkeen (miten osakeanalyysi tehdään, katso täältä) yhtiön A käyväksi arvoksi 20 euroa per osake. Päätelmämme perustuu oletuksiin yhtiön tulevasta tuloksen kasvunopeudesta. Huomioimme kuitenkin, että oletuksemme voivat osoittautua vääräksi. Esimerkiksi ei ole selvää, kasvaako yhtiö oletettua nopeutta seuraavan 3-5 vuoden aikana, koska tulevaisuuteen on tunnetusti vaikea nähdä. Analyyttinen sijoittaja tiedostaa rajoitteensa, ja soveltaa osakkeeseen turvamarginaalia. Koska yhtiön A bisnes on luonteeltaan suhteellisen vakaata, päätämme soveltaa osakkeen ostohintaan 20 % turvamarginaalia. Siten osake päätyisi salkkuun ostoon vasta siinä vaiheessa, kun osake olisi 16 euroa.
Jos osakkeesta maksaa vähemmän, ei tarvitse menettää yöuniaan, vaikka tulevaisuus ei olisi niin ruusuinen kuin alkuperäinen analyysi on antanut olettaa. Turvamarginaali todennäköisesti suojelee sijoitettua pääomaa niin, että osakkeesta saa edes omansa takaisin.
3. Miksi turvamarginaali on tärkeää sijoittamisessa?
Turvamarginaalin konsepti saattaa tuntua tylsältä pitkään jatkuneella nousumarkkinalla, jolla suurin riski alkaa näyttää siltä, että jää pois junasta ja kaverit tekevät enemmän rahaa osakkeilla kuin itse. Turvamarginaali suojelee sijoittajaa kuitenkin pitkässä juoksussa siltä yleiseltä virheeltä, että tulee maksettua osakkeista liikaa (kuten tiedämme, korkeammat osakkeiden hinnat tarkoittavat heikompia osakkeiden tulevia tuottoja). Tulevaisuus tuo tullessaan myös epämiellyttäviä käänteitä ja täysin odottamattomia lopputulemia. Turvamarginaali suojaa myös näitä vastaan. Sijoittajan pahimpia vihollisia on monesti sijoittajan itse aiheuttama häseltäminen ja osakkeiden myynti paniikissa tappiolla pahassa paikassa; onko kukaan pakottanut teitä myymään osakkeita paniikkipäivinä? Turvamarginaalia vaalivan sijoittajan ei tarvitse pörssin punaisina päivinä stressata samalla tavalla, sillä hän tietää oman ostohinnan ja osakkeen todellisen arvon erotuksen tuovan turvaa.
4. Muutamia esimerkkejä turvamarginaalin soveltamisesta
Inderesin mallisalkkuun ostetaan usein yhtiöitä, kun niiden osakkeen hinta tarjoaa hyvän turvamarginaalin. Esimerkiksi Affectoa ostaessa 12.5.2017 kommentoimme, että ” Arvostuksen pohjaksi laatimamme hyvin varovainen tulosennuste olettaa, että yhtiö saavuttaa vain pienen kannattavuusparannuksen ensi vuonna. Arvostustaso on varovaisilla ennusteoletuksilla edullinen, joten osakkeessa on hyvä turvamarginaali.” Toisin sanoen, jos varovaiset ennusteet toteutuvat sinne päinkään, osakkeessa pitäisi olla nousuvaraa ja tappion riski pieni.
Ostettaessa 3.11.2016 Innofactoria päälle euron hintaan Mallisalkku-raportista voi lukea kommentin ”Nykykurssi hinnoittelee yhtiölle niin heikkoa kannattavuutta, että pettymyksille on hyvä turvamarginaali.” Viime vuoden lopulla pörssin odotukset Innofactoria kohtaan olivat niin olemattomat, että pettymyksen riski oli todella pieni.
5. Turvamarginaali + hajauttaminen = todennäköisyydet omalle puolelle
Kuten yllä todettu, tulevaisuus on arvaamaton eikä sijoittaja voi vaikuttaa itse siihen, että yksittäinen sijoitus menee totaalisen penkin alle salkussa. Parhaatkin yhtiöt saattavat sortua yllättävän nopeasti, kuten esimerkiksi eeppisesti Nokia sen opetti. Sen sijaan sijoittajalla on vaikutusvaltaa siihen, minkälainen vaikutus yksittäisen sijoituksen epäonnistumisella salkkuun on. Turvamarginaali vähentää, mutta ei eliminoi kokonaan riskiä pääoman osittaiselle menetykselle. Kun lisäksi hajauttaa sopivalla tavalla osakesalkkunsa useampaan osakkeeseen, ei turvamarginaalinkaan osoittautuminen riittämättömäksi yhden osakkeen kohdalla tuhoa kaikkia säästöjä, vaan sijoittajan loput pelimerkit säilyvät pöydässä tuleviin siirtoihin. Hajauttamisesta on puhuttu myös Heikkilä&Vilén Show Osassa 24, joka löytyy tästä linkistä https://www.inderes.fi/videot/heikkilavilen-osa-24-kuinka-paljon-hajautt...