Konsernista ja emosta
14.05.2019
Kysymys
Moikka, Näin aloittelevana sijoittana itselleni on jäänyt vielä hieman epäselväksi tuon konsernin ja emon erot tilinpäätöksiä lukiessa. Jos olen oikein käsittänyt niin konsernihan ei taida olla mikään juridinen yhtiö vaan eräänlainen emon omistamien yhtiöiden yhteenveto numerisessa muodossa (jossa tehdään erilaisia sisäisiä liiketoimintojen eliminointeja)? Ja jos omistan yhtiötä pörssin kautta, niin omistan vain varsinaisesti emoyhtiötä (ja emo omistaa sit muita yhtiöitä) ja tätä kautta saan "tulokseni"? Mietin myös huomioitteko miten analyyseissänne/tunnuslukujen laskennassa konsernin/emon lukuja? Mitä tässä kannattaisi ottaa huomioon sijoittajana? Kiitokset vastauksesta jo ennakkoon!
Vastaus
Hei!
Hyvä kysymys ja olit ajatuksissasi ihan oikeilla jäljillä.
Emoyhtiö on aina se yhtiö, joka on listattu pörssiin eli esim. Pihlajalinna Oyj. Pihlajalinna Oyj on se julkinen osakeyhtiö, josta kuka tahansa meistä voi pörssin kautta ostaa osakkeita. Pihlajalinna Oyj omistaa sitten kymmeniä eri yhtiöitä (esim. yksittäiset lääkärikeskukset, hammasklinikat, Forever-liikuntakeskusketju, yhteisyritykset kuntien kanssa jne.), joista muodostuu Pihlajalinna-konserni. Konserni ei ole mikään itsenäinen juridinen yksikkö, vaan termi, jota käytetään kaikkien näiden saman emoyrityksen omistamien yritysten kokonaisuudesta (eli emoyritys + tytäryritykset). Pääsäännön mukaan yhtiö luokitellaan tytäryhtiöksi ja siten myös konserniin kuuluvaksi, jos emoyritys omistaa siitä yli 50 % ja sillä on määräysvalta yhtiössä.
Emoyhtiö joutuu julkistamaan oman tilinpäätöksensä lisäksi konsernitilinpäätöksen, jossa tuloslaskelma ja tase on muodostettu siten, että se kuvaa oikein näiden kaikkien konserniin kuuluvien yritysten kokonaisuutta. Nämä konserniluvut ovat niitä lukuja, joita uutisoidaan, kun sanotaan, että Yhtiön XYZ liikevaihto kasvoi Y % X miljoonaan euroon ja tulos kasvoi Z miljoonaan euroon. Näistä luvuista on eliminoitu sellaiset liiketoimet, jotka tapahtuvat konserniyritysten kesken, eli esim. liikevaihdossa näkyy vain konsernin ulkopuolelle tapahtunut myynti. Konsernin liikevaihtoa ei siis voi paisuttaa esim. sillä tavalla, että tytäryritykset myisivät toisilleen palveluita. Konsernitaseessa näkyy taas kaikkien tytäryritysten yhteenlasketut varastot, tehtaat, myyntisaamiset, velat, kassat jne, joista myös on eliminoitu konsernin sisäiset erät.
Yksi tärkeimmistä huomioista, mitä kannattaa sijoittajien ottaa huomioon näissä tapauksissa liittyy siihen, että omistaako emoyhtiö kaikki konserniin kuuluvat yhtiöt 100 %:sesti, vai onko tytäryrityksissä esim. muitakin konsernin ulkopuolisia omistajia ja mikä niiden välinen suhde on. Pihlajalinnan tapauksessa yhtiöllä on runsaasti tytäryhtiöitä, joissa on mukana muitakin omistajia kuin Pihlajalinna Oyj ja kaikista näistä tytäryrityksistä löytyy tieto yhtiön vuosikertomuksen liitteistä (katso kuva 1). Pihlajalinnan omistusosuudet vaihtelevat laajasti välillä 51-100 %. Merkittävimmät näistä alle 100 %:n omistusosuuksista liittyvät Pihlajalinnan ja kuntien yhdessä perustettuihin yhteisyrityksiin, jotka hoitavat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuksia.
Pääsäännön mukaan Pihlajalinna kirjaa (tai ”konsolidoi”) omistamistaan yhtiöistä tuloslaskelman ja taseen täysimääräisesti konsernin lukuihin, jos omistusosuus yhtiössä ylittää 50 %. Eli esimerkkitapauksessa Pihlajalinna omistaa Jämsän Terveys Oy:stä 51 %, niin koko Jämsän Terveys Oy:n liikevaihto ja tulos näkyvät Pihlajalinna-konsernin luvuissa ihan samalla tavalla kuin sellaisessa yhtiössä, jossa omistus on 100 %. Niistä omistajista, jotka omistavat Jämsän Terveys Oy:stä loput 49 % käytetään nimeä ”määräysvallattomat omistajat” ja niille kuluva osuus konsernin tuloksesta käsitellään yhdellä rivillä nettotuloksen alapuolella (katso kuva 2). Esimerkiksi Pihlajalinnan tapauksessa on tärkeä huomata, että Pihlajalinna-konserni teki tilikaudelta 2018 yhteensä nettotulosta 7,1 miljoonaa euroa, mutta tästä voitosta vain 3,8 miljoonaa euroa kuului Pihlajalinna Oyj:n (eli emoyhtiön) omistajille. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus oli 3,3 MEUR eli lähes puolet. Pihlajalinnan tapauksessa ero konsernin tuloksen ja emoyhtiön omistajille kuuluvan tuloksen välillä on niin suuri, että sijoituskohteesta voisi saada hyvinkin vääränlaisen kuvan, jos kuvittelisi koko konsernin tuloksen jäävän emoyhtiön omistajien taskuun. Määräysvallattomille omistajille kuuluvaa osuutta ei eritellä mitenkään esim. käyttökate- tai liikevoitto-tasolla, joten mielestämme Pihlajalinnan tapauksessa on hyvin perusteltua katsoa emoyhtiön omistajille kuuluvaa nettotulosta käyttökatteen ja liikevoiton ohella.
Terveisin
Petri K.