Stagflaatio
Kysymys
Hei Marianne, kiitos loistavista makroanalyyseistä. Voisiko edes teoriassa olla mahdollista, että nykyinen keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka "päättyisi" jossain vaihdessa stagflaatioon? Muistaakseni Olli Rehn kirjoitti n. vuosi-kaksi sitten tästä mahdollisuudesta. Ja täyttyikö Suomessa 90-luvun alussa kyseisen termin tunnusmerkit? Kiitos :)
Vastaus
Moikka! Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi ja kiva, että makro kiinnostaa! Lienee syytä aloittaa stagflaation määritelmästä: se tarkoittaa korkean inflaation ja kituliaan talouskasvun (tai jopa taantuman) yhdistelmää. Termi sai alkunsa 1970-luvun öljykriisin seurauksena. Tuolloin Suomessakin talouskasvu notkahti, mutta samaan aikaan öljyn hinnan nousu aiheutti rajun piikin kuluttajahinnoissa ja inflaatio kiihtyi reilusti kaksinumeroisiin lukemiin. Mainitsemasi 1990-luvun Suomi puolestaan kärsi poikkeuksellisen pahasta talouden laskukaudesta, mutta inflaatio pysytteli alle 10 prosentin. Stagflaatiolle ei tietääkseni oli annettu tarkkaa määritelmää, mutta tunnusmerkit täyttyivät selvemmin 70-luvulla.
Nykypäivän elvyttävällä rahapolitiikalla on kova työ saada aikaan edes kahden prosentin vaiheilla liikkuvaa inflaatiota, joten nopea hintojen nousu ja tätä kautta talouteen tuleva taantuma ei näytä ajankohtaiselta. Mielestäni rahapolitiikan aikaansaamana stagflaatio on siis tällä hetkellä aika epätodennäköinen skenaario. Mahdollista sen sijaan voi olla uusi ”öljykriisi” esimerkiksi Lähi-idän tapahtumien seurauksena: aseellinen konflikti tai uudet hyökkäykset öljynjalostamoihin voisivat hyvinkin aiheuttaa vakavia ja pitkäaikaisia tarjontahäiriöitä öljyn hintaan, mikä heijastuisi laajemminkin kuluttajahintoihin sekä kustannuspuolen kasvun kautta talouteen. Tätä kautta voitaisiin ajautua epätoivottuun stagflaatioon. Stagflaatio siis on tarjontapuolen shokin yllättäessä mahdollinen, mutta sekulaarinen stagnaatio, eli pitkittynyt hitaan kasvun aika, näyttää olevan jo suurikin riski euroalueella ja tästä on Olli Rehnkin puhunut.
Yst terv Marianne