EKP:n korkopäätös: Huipulla tuulee?
Euroopan keskuspankki nosti torstaina odotetusti kaikkia ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä. Nosto oli yhdeksäs peräkkäinen, ja tarkoittaa sitä, että ohjauskorko nousi 4,25 %:iin, mikä saattaa hyvinkin merkitä tämän korkosyklin huippua – siitäkin huolimatta, että inflaatio on keskuspankin mukaan edelleen liian korkealla liian pitkään.
Itse päätöksessä keskuspankin muotoilu tulevaisuuden suhteen oli hyvinkin ympäripyöreä, ja siinä lähinnä todettiin, että riippuu tilanteesta, nostetaanko korkoja myös lähikuukausina. EKP pysyy siis vakaasti datariippuvaisten keskuspankkien leirissä, johon Federal Reservekin on liittynyt.
Lähde: Bloomberg
Talousalueiden välisessä vertailussa mielestäni Yhdysvalloissa ollaan inflaation kanssa jossain määrin selvemmillä vesillä kuin euroalueella, jossa inflaatio laukkasi kesäkuussa edelleen 5,5 %:ssa (pohjainflaatio). Monet merkit viittaavat siihen, että inflaatio-ongelma rauhoittuu ajan mittaan. Yksi näistä mittareista on rahan määrän kasvu, joka on hyytynyt laajassakin mittarissa (M3) lähelle nollaa. Mikäli uskoo, että inflaatio on yksinomaan rahataloudellinen ilmiö, alla olevan kuvion pitäisi rauhoitella mieltä. Kommunikaatio sen sijaan on vaikeaa: keskuspankilta vaatisi kanttia kertoa koronnostojen lopettamisesta vielä näissä inflaatiolukemissa. Mielestäni on kuitenkin hyvin mahdollista, että nostoja ei enää tule; vaikka sitä ei uskalletakaan ääneen Frankfurtissa sanoa, paussi on varmasti keskuspankkiirien mielissä. Siksi datariippuvuuteen on helppo nojautua.
Lähde: Bloomberg
Mitä muihin rahapoliittisiin toimiin tulee, keskuspankki pitäytyi edelleen päätöksessään lopettaa APP- ja PEPP-ohjelmien pääoman uudelleensijoitukset, mikä pienentää hitaasti mutta tasaisesti keskuspankin tasetta. Lisäksi pankkien minimireserveille ei enää makseta korkoa, millä pyritään tehostamaan rahapolitiikan välittymistä. Päätös oli pienoinen yllätys, mutta sen laajuus ei ole euroalueen mittakaavassa tai EKP:n taseeseen suhteutettuna kovin merkittävä, sillä reservien koko on EKP:n sivujen mukaan nykyisellään keskimäärin noin 165 miljardia euroa.
Keskuspankin korot ohjaavat nimellistä korkotasoa euroalueella, mutta katseet kannattaa kiinnittää myös reaalikorkoon. Reaalikorko on siis korko, jonka sijoittaja saa käteen, kun inflaation vaikutukset eliminoidaan, eli ”puhdas” tuotto velkakirjoista. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, reaalikorko on vasta edelleen hädin tuskin positiivinen, eli Saksassa 10 vuoden velkakirjoista on vasta hiljattain alkanut saada reaalisesti positiivista tuottoa. Reaalikorkoa vilkaistessa voi todeta, että ehkä EKP:n rahapolitiikka ei vielä olekaan niin kiristävää kuin mitä nimelliskorkoja seuratessa luulisi. Korkeampia korkoja on nähty, ja koronapandemian aikaiset vuoden olivat ennemminkin poikkeus reaalikorkojen maailmassa. Silloin reaalituotot tulivat osakkeista, mutta nyt vaihtoehtoja alkaa nousta, etenkin jos nimelliskorot jatkavat nousuaan ja inflaatio hidastuu.
Lähde: Bloomberg