Hybridilainat: Kallista rahoitusta tarjolla

Hybridilainoilla on tavannut olla huono kaiku sijoittajien korvissa​. Osakkeenomistajan kannattaa aina panna merkille syyt, miksi yhtiö tarvitsee hybridilainaa.

Mikä yhdistää Pihlajalinnaa, Sanomaa ja Purmoa juuri tällä hetkellä, keväällä 2023? Oikea vastaus on hybridilaina. Kaikki kolme yhtiötä ovat laskeneet vastikään liikkeelle hybridilainan, joka nimensä mukaisesti yhdistää rahoituksen kahta eri muotoja. Hybridilainassa on sekä oman pääoman ja vieraan pääoman ominaisuuksia. IFRS-kirjanpidossa hybridilaina käsitellään omana pääomana, mutta käytännössä se on luonteeltaan aina laina muutamalla poikkeuksella.

Osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä hybridilainasta käytetään usein myös nimitystä oman pääoman ehtoinen laina.

Hybridilainalla ei ole eräpäivää

Hybridilainalla ei ole varsinaista ennalta määritettyä eräpäivää, vaan se on voimassa niin kauan, kunnes yhtiö lunastaa sen. Usein lainan voi maksaa takaisin muutaman vuoden päästä. Lunastus voi kuitenkin tapahtua aikaisintaan niin sanottuna tarkistuspäivänä, jolloin hybridilainan korko tarkistetaan ensimmäisen kerran. Tyypillisesti tämä tarkistuspäivä on 3–5 vuotta hybridilainan liikkeelle laskun jälkeen.

Esimerkiksi Pihlajalinna voi maksaa hybridilainansa takaisin aikaisintaan kolmen vuoden päästä 27.3.2026. Siihen saakka Pihlajalinnan hybridilainan korko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa. 20 MEUR:n lainan vuosittaiseksi korkokuluksi tulee 2,4 MEUR, kuten analyytikko Olli Vilppo kirjoitti Pihlajalinnan hybridilainaa koskettavassa kommentissaan.

Nettona hybridilainasta aiheutuvat kulut ovat varsinaisia korkomenoja pienemmät, koska lainan korko on lähtökohtaisesti vähennyskelpoinen.

Hybridilaina on usein kallis rahoitusratkaisu

Hybridilainan korko rasittaa yhtiön kassavirtaa ja jakokelpoista omaa pääomaa, vaikka sen korkoa ei kirjata tuloslaskelmaan. Osakekohtaisessa tuloksessa lainan koron maksu otetaan kuitenkin huomioon.

Tyypillisesti hybridilainan korko on selvästi tavanomaista pankkilainaa korkeampi, kuten Pihlajalinnan hybridilainan 12 %:n korosta voidaan päätellä. Sanoman aiemmin maaliskuussa liikkeelle laskeman 150 MEUR:n hybridilainan korko oli 8 %. Vastaavasti Purmo laski helmikuussa liikkeelle hybridilainan, jonka vuotuinen korko asettui 9,5 %:iin.

Syynä perinteistä lainaa korkeampaan korkoon on se, että hybridilaina on oman pääoman ehtoista rahoitusta. Toisin sanoen hybridilainan antajan asema konkurssitilanteessa on muita velkojia huonompi. Velkojen takaisinsaannissa se tulee veloista viimeisenä ennen muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, kuten osakkeita. Osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia hybridilainan velkojilla ei ole.

Koska hybridilainan korko on korkea, sen takaisinmaksua voidaan pitää hyvänä signaalina, mikäli se tarkoittaa, että yritys pystyy järjestämään rahoituksensa edullisemmilla keinoilla kuin hybridilainalla.

Hybridilaina on lähtökohtaisesti kallis rahoitusratkaisu, mutta esimerkiksi siihen nähden, että yrityksen täytyisi järjestää anti, se on usein edullisempi – varsinkin silloin, kun yhtiö näkee osakkeensa arvostuksen olevan matala ja oman pääoman ehtoista rahoitusta tulisi kerätä epäedullisella suhteella. Hybridilaina voidaan aina maksaa takaisin, osakeannin vaikutukset ovat pysyväluonteisemmat.

Miksi yritykset käyttävät hybridilainaa?

Hyvä kysymys. Syitä on useita, mutta useimmiten taustalla on yrityksen tarve saada tasettaan hetkellisesti vahvistettua ilman osakeantia. Hybridilainalla voidaan vahvistaa yhtiön velkaantuneisuuteen liittyviä tunnuslukuja, sillä se lasketaan kirjanpidossa omaksi pääomaksi. Hybridilainalla esimerkiksi Sanoma saa laskettua vuoden 2022 lopussa yli yhtiön tavoitteen nousseen nettovelan suhteen oikaistuun käyttökatteeseen takaisin tavoitteen mukaiseksi.

Tämä on kuitenkin vain teknistä, sillä myös hybridilainan pääoma on velkarahoittajien eikä oman pääoman ehtoisten sijoittajien pääomaa, kuten analyytikko Petri Gostowski kirjoitti Sanoman hybridilainaa käsittelevässä kommentissaan. Ilman hybridilainaa Sanoman voisi kuitenkin olla haastavampaa toteuttaa mahdollisia investointeja ja yritysostoja, jotka heikentäisivät todennäköisesti aluksi nettovelan suhdetta oikaistuun käyttökatteeseen.

Pihlajalinnassa hybridilainan liikkeeseenlasku liittyy yhtiön ja rahoittajien välisiin sopimuksiin kirjattuihin rahoitusehtoihin eli niin sanottuihin kovenantteihin, jotka rikkoutuessaan kiristävät lainojen rahoitusehtoja. Omaksi pääomaksi kirjattavan hybridilainan avulla Pihlajalinna pystyy teknisesti vahvistamaan tasettaan, mikä edesauttaa sitä pääsemään alle vaadittujen kovenanttien.

Monesti siis hybridilainan taustalla on tarve yhtiön taloudellisen aseman parantamiseen oman pääoman ehtoisella rahoituksella, koska vieraan pääoman ehtoiseen velkarahoitukseen ei haluta turvautua. Usein syynä on se, että yhtiöllä velkaa on jo valmiiksi niin runsaasti. Toki kuten aiemmin mainittiin, myös hybridilaina on käytännössä velkaa.

Hybridilainoilla on tavannut olla huono kaiku sijoittajien korvissa, sillä erityisesti historiassa niitä on käytetty yrityksissä, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Suinkaan aina hybridirahoitusta käyttävät yritykset eivät ole vaikeuksissa, vaan yhtä lailla sitä käytetään osana yhtiön rahoituksen hajauttamista.

Esimerkiksi tapauksissa, joissa yritys ei muuten voisi toteuttaa kaikilta osin järkevää investointia tai yrityskauppaa ilman hybridilainaa, sitä kannattaa käyttää. Tämä toki vaatii sen, että hybridilainan korko suhteessa oletettuun pääoman tuottoon on maltillinen. Osakkeenomistajan kannattaakin aina panna merkille syyt, miksi yhtiö tarvitsee hybridilainaa.