Koronakriisistä elpyminen - sprintti vai maraton?
Torstaina saadaan ensimmäisiä tietoja koronakriisin vaikutuksesta euroalueen talouskasvuun, kun Eurostat julkaisee Q1:n alustavia talouskasvulukuja. Vaikka BKT-luvut ovat luonteeltaan vahvasti peruutuspeiliin tuijottavia ja ne tarkentuvat etenkin talouden käännekohdissa moneen kertaan, antavat ne osviittaa kriisin syvyydestä. Ennakko-odotukset ovat konsensusennusteissa tummanpuhuvia, mikä on ymmärrettävää viimeisimpiä kuukausittaisia talouslukuja seuratessa. Vaikka erilaiset liikkumisrajoitteet ja poikkeusolot otettiin käyttöön useissa euromaissa vasta maaliskuun puolivälin paikkeilla, kriisi uhkaa kaivertaa jo Q1:n kasvulukuihin 3,5 %:n loven edelliseen kvartaaliin verrattuna.
Maakohtaiset ennusteet puolestaan näyttävät, että kriisiin lähdettiin eri maissa eri starttiviivoilta. Italiassa, jossa talouskasvu muutenkin sakkasi jo viime vuoden lopulla, ja johon koronapandemia iski ensimmäisenä täydellä teholla, odotukset BKT:n laskulle ovat muita maita suuremmat, samoin Espanjan osalta kriisin odotetaan syventyneen jo Q1:llä. Muista suurmaista Saksa ja Ranska puolestaan ottaisivat iskuja vastaan etenkin Q2:lla poikkeusolojen vuoksi ja kansainvälisen kysynnän hyydyttyä. Elpymisnarratiivi on ennusteissa voimissaan Q3:lla, mutta Saksan kohdalla talouskasvu olisi lähinnä hidasta hölkkää. Lisäksi on huomioitavaa, että yhdenkään maan ennusteessa ei odoteta talouskasvun elpyvän heti koronakriisiä edeltävään aikaan, vaan elpymisestä on kokonaisuudessaan tulossa sprintin sijaan uuvuttava maraton, jossa tarvitsee pysähtyä juomapisteellä jos toisellakin ennen maaliviivaa. Bloombergin arvioiden mukaan BKT rojahtaisi vuoden 2013 tasolle, josta on aloitettava uusi kipuaminen ylöspäin.
EKP:n neuvosto järjestää korkokokouksensa torstaina iltapäivällä talouskasvulukujen julkaisun jälkeen. Luonnollisesti keskuspankin arviot nykytilanteesta kiinnostavat. Lisäksi mielenkiintoista on nähdä, missä määrin keskuspankilta tarjotaan virkistystä janoisalle velkakirjamarkkinalle, jossa Italian korot ovat jälleen lähteneet nousuun heijastellen riskitasojen kasvua. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa velkakirjaostojen laajentamista myös roskalainaluokkaan, joka sekin olisi jälleen yksi harppaus tuntemattomaan. Keskuspankki onkin joutunut kantamaan yhteisvastuuta ministeritason päättäjien yhteisten toimien jäätyä rajallisiksi.