Vaihteleva viikko pörsseissä, Suomen talouden valonpilkut harvassa
Viime viikko oli osakemarkkinalla vaihteleva. Yhdysvalloissa ja laajemmin Euroopassa noustiin, mutta Helsingissä nähtiin laskuviikko. Päällisin puolin valopilkkuna loppuviikon talousluvuissa olivat Yhdysvaltain tarkistetut inflaatiolukemat viime kuukausilta. Niiden mukaan kuluttajahinnat nousivat joulukuussa 0,2 % kk-tasolla aikaisemmin raportoidun 0,3 %:n sijaan, mutta marraskuun lukuja tarkistettiin vastapainoksi hieman ylöspäin (0,2 % vs. aikaisemmin raportoitu 0,1 %).
Kokonaiskuvaa inflaatiokehityksen suhteen tarkistetut luvut eivät siis muuttaneet, mutta vahvistivat, että inflaatio hidastui USA:n taloudessa ja tiistaina julkistettavien tammikuun lukemien odotetaan jatkavan samalla linjalla. Samalla inflaation odotetaan hidastuvan vuodentakaisesta alle 3 %:n ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2021. Tämä antaisi myös Federal Reservelle tilaa hiljalleen rahapolitiikan keventämiselle. Markkinaodotuksissa maaliskuun koronlasku on pitkälti pyyhitty pöydältä ja FedWatch antaa siihen enää 16,5 %:n todennäköisyyden, kun kuukausi sitten lukema oli 70,2 %. Toukokuun osalta odotukset ovat koronlaskujen puolella edelleen, yli 58 %. Mikäli inflaatio odotetusti hidastuu ja työmarkkina jatkaa tasapainottumistaan, sijoittajille ja asuntovelallisille tärkeä koronlasku nähtäneen tuolloin.
Alexander Stubb valittiin Suomen seuraavaksi presidentiksi sunnuntaina, joten on aika luoda pikainen silmäys Suomen talouteen. Ennusteiden valossa talouden korpivaellus jatkuu kuluvanakin vuonna. Vaikka IMF:n ennusteissa povataan 1,0 %:n kasvua heikon viime vuoden jälkeen, esimerkiksi Suomen pankki tarkisti joulukuun talouskatsauksessa 2024 ennusteensa -0,2 %:iin vaikean ulkoisen toimintaympäristön ja syksyn aikana heikentyneen suhdannenäkymän myötä. Vilkaisu VTV:n julkaisemaan suhdannetilan lämpökarttaan ja sen sinisenä hohkaaviin sävyihin riittää varmistamaan, että lämpötila taloudessa on todella miinuksen puolella. Samaa kertovat luvut teollisuuden kapasiteetin käyttöasteesta ja teollisuustuotannon trendiluvuista. Vientivetoisen teollisuuden haasteena on etenkin suhdanteet ulkomailla, ja kuten ao. kuviosta näkyy, maailmankaupan volyymit ovat takunneet, samoin vientiodotukset Saksan Ifo-indeksin mukaan.
Usko Suomen talouden suhdanteen lämmittäjään lepää nyt kuluttajissa, joille on koittamassa paremmat ajat. Suomessa palkkojen nousuvauhti on kiihtynyt viiden prosentin tuntumaan, ja samaan aikaan inflaatio on hidastunut lisäten ostovoimaa. Eurostatin ennakkolukujen mukaan Suomen kuluttajahintojen nousu (YKHI) oli tammikuussa 0,7 % vuodentakaisesta, joten inflaatio on pudonnut täkäläisittäin kuin kivi. Kohentunut tilanne on näkynyt myös kuluttajaluottamuksessa, joka on noussut pohjiltaan. Mikäli vielä EKP saisi käännettyä kurssinsa ohjauskoron laskujen puolelle, asuntovelallisetkin saisivat tärkeän signaalin korkokustannusten laskusta. Suomen talouden näkökulmasta korkojen lasku olisi jo ajankohtaista, mutta ensimmäistä pitänee odotella kesäkuuhun ja talousennustetarkistusten yhteyteen.