USA:n ja Kiinan välisessä kauppasopimuksessa totuus on tarua arkisempi
USA ja Kiina saivat perjantaina neuvoteltua ”ensimmäisen asteen sovun” kauppasuhteisiinsa, mikä siivitti osakeindeksit nousuun. Pääindekseissä kivuttiin Euroopassa ja USA:ssa myös koko viikon osalta.
Osittaisen kauppasovun sisältö jäi pitkälti avoimeksi, mutta pääteemat ovat kiinalaisten sitoutuminen USA:n maataloustuotteiden ostoihin 50 miljardilla dollarilla ja toisaalta Valkoisen talon sitoutuminen siihen, ettei lokakuun puoliväliin suunniteltuja tullikorotuksia (25 %:sta 30 %:iin arvolta 250 miljardin dollarin tuonnille) tehdä. Etenkin maataloustuotteiden ostosuunnitelmat kuulostavat vaikuttavilta suhteutettuna vuoden 2018 vientiluvuille: USA vei maataloustuotteita Kiinaan tuolloin 9,3 miljardilla. Tosin vielä ei tiedetä, kuinka pitkälle aikavälille ne ajoittuisivat: esimerkiksi viiden vuoden tasaisella ajoituksella maataloustuotteiden vienti Kiinaan yli kaksinkertaistuisi ja vaikutus kokonaisvientiinkin olisi 5 %:n luokkaa. Ilmeisesti joulukuulle suunnitellut tullikorotukset ovat edelleen voimassa, ja niitä käytetään todennäköisesti laajemman kauppasopimuksen neuvottelukorttina.
Perjantainen sopimus toi pienen lyhyen aikavälin helpotuksen osakemarkkinalle, mutta isompaa kuvaa se ei vielä selventänyt. Maailmantalouden epävarmuuteen osittaisella sopimuksella tuskin on kovin suurta helpottavaa vaikutusta, jonka myötä esimerkiksi yritysten investointiympäristö edelleen paranisi. Taloussuhdanne olisi todennäköisesti heikentynyt ilman kauppasotaankin ennen pitkää, mutta joissakin maissa kauppasota syventää alamäkeä. Yksi kärsijöistä on etenkin Kiina, jossa aamulla julkaistujen lukujen mukaan vienti tippui jälleen syyskuussa odotuksia kovempaa vauhtia, 3,2 % vuodentakaisesta. Kiinassa myös tuonti oli kovassa, 8,5 %:n pudotuksessa, mikä kertoo kotimaisen kysynnän jäähtymisestä.
Positiivista kuitenkin on, että neuvotteluja kahden suurvallan välillä jatketaan. USA:n presidentti Donald Trump ei ylisanoja säästellyt ja kutsui sopimusta ”rakkauden juhlaksi”, mutta kiinalaiset suhtautuivat tapahtumiin maltillisemmin. Lisäksi olennaista on muistaa, ettei mitään ole vielä paperilla vaan ”paperityöt” vievät noin viisi viikkoa aikaa ennen virallisia allekirjoituksia. Mahdollisesti allekirjoitukset voitaisiin tehdä marraskuun puolivälin huippukokouksessa, johon osallistuu sekä Trump että Kiinan presidentti Xi Jinping. Tämän jälkeen alkavat seuraavan asteen neuvottelut, joten kauppasotauutisointi tulee jatkumaan ottelun kahden suurvallan välissä ollessa pitkä.
Fed: elvytystä vai ei?
Hämmentäviä uutisia saatiin perjantaina Federal Reservestä, kun keskuspankki ilmoitti aloittavansa uudet toimet tasetta kasvattaakseen. Aikaisemman 50 miljardin taseen supistamisen sijaan se kasvaakin jälleen 60 miljardilla dollarilla kuussa. Fedin päättäjien mukaan kyse ei kuitenkaan ole uudesta taloutta stimuloivasta elvytysohjelmasta, vaan lähinnä pankkireservien riittävyyden varmistamisesta.
Keskuspankilla on ollut haasteita pankkien reservikysynnän ennakoinnissa, minkä takia yli yön-korko on voinut ajoittain nousta selvästi yli keskuspankin tavoitteleman 1,75-2,00 %:n vaihteluvälin. Tähän kysyntään vastatakseen keskuspankki käynnistää arvopaperiostot, jotka kestävät vähintään ensi vuoden toisen kvartaalin loppuun. Ostot keskittyvät lyhyen maturiteetin (alle vuoden) velkakirjoihin, missä on Federal Reserven edustajien mukaan selvä ero QE-ohjelmiin, sillä niissä keskityttiin pitkien valtionlainojen ostoihin. Olipa toimi sitten elvytystä tai ei, näyttää kuitenkin siltä, että keskuspankki on muuttamassa tasepolitiikkaansa, ja uusia ohjauskoron laskujakin edelleen odotetaan. Futuurimarkkinan laskema todennäköisyys lokakuun lopun koron laskulle oli aamulla 72 %. Mikäli keskuspankki laskisi ohjauskorkoaan vielä kaksi kertaa 0,25 %-yksiköllä, olisivat viime vuoden koronnostot pois pyyhittyjä.