Unssi kultaa: Kullan historia
Inderes.fi:ssä alkaa kultaan keskittyvä Unssi kultaa -sarja, jonka kirjoittajana Wilson Tukiainen, 22. Wilson opiskelee kauppatieteitä University of Amsterdamissa ja suorittaa tutkintoon sisältyvän harjoittelun kesän ja syksyn aikana Inderesillä. Tekstit eivät edusta Inderesin näkemystä, eikä niitä ole syytä tulkita sijoitussuosituksena.
---
Kulta on ollut kauan suosittu sijoituskohde. Varsinkin epävarmoina aikoina sen kiilto sijoittajien silmissä on tavannut kasvaa. Tämä on ilmennyt selvästi myös tänä vuonna koronaviruksen ravistellessa maailmaa. Kullan hinta pomppasi 16,9 % vuoden ensimmäisellä puoliskolla eli tammi-kesäkuussa.
Näissä kirjoituksissa tulen käsittelemään kultaa useista näkökulmista, luonnollisesti myös sijoituskohteena. Sitä, mitä kulta tänä päivänä on, ei voi kuitenkaan ymmärtää ilman historiaa. Siksi aloitamme syventymällä kullan historiaan.
Mikä kullassa viehättää?
Kulta on viehättänyt ihmisiä ympäri maailmaa läpi vuosisatojen. Se on ollut kuninkaallisuuden ja vallan symboli lähes kaikissa kulttuureissa. Historian aikana kultaa on käytetty useimmiten koristeena ja maksuvälineenä. Kaupankäynnissä sitä alettiin käyttää käytännön syistä. Ruostumattomana metallina kullan käyttöarvo on pitkäaikainen ja sen pehmeyden vuoksi kultaa voi muotoilla helposti pienemmiksi paloiksi, joka aikanaan edisti kullan käyttöä kolikkoina. Kultaa on maapallolla myös rajoitettu määrä, eli sitä voi pitää niukkuushyödykkeenä. Kultakolikoiden käytöstä on löydetty todisteita jopa vuoteen 550 eKr. asti. Tämän tekstin tarkoituksena ei ole matkustaa kuitenkaan näin pitkälle historiassa taaksepäin, joten jatketaan kullan moderniin historiaan.
Kultakanta
Ennen 1700-luvun lopulla alkanutta teollista vallankumousta fyysinen kulta oli yleinen maksuväline kansainvälisessä kaupassa. Kaupankäynnin lisääntyessä isojen kultamäärien kuljettaminen ei ollut kuitenkaan enää käytännöllistä, ja ongelman ratkaisuksi tuli niin sanottu paperinen valuutta (eng. ”paper currency”), jota valtiot suostuivat vaihtamaan kultaan kiinteällä kurssilla.
Tätä kullan käyttöä rahan arvon perustana ja vaihtomahdollisuuden takaamisessa kutsutaan kultakannaksi. 1800-luvun lopulla suurin osa silloisista suurvalloista olivatkin sitoutuneet kultakantaan. Myös Suomi oli aikoinaan osa kultakantaa. Kultakanta mahdollisti setelien vaihtamisen johonkin päätettyyn määrään kultaan. Tämä selkeä vaihdettavuus teki mahdolliseksi myös valuuttojen vertailun keskenään, sillä jokaisella valuutalla oli oma kiinteä kurssinsa kullan kanssa.
Kultakannan kannattajien mukaan yksi kultakannan vahvuuksista on se, että se on autobalansoiva järjestelmä. Kuvitellaan esimerkiksi skenaariota, jossa on vain kaksi maata, vaikkapa Japani ja USA: Japanilla kauppatase on ylijäämäinen ja USA:lla alijäämäinen. Kun USA maksaa Japanille dollareina tuotteista, Japani voi vaihtaa nämä dollarit jeneiksi japanilaisessa pankissa ja lähettää sitten nämä dollarit takaisin USA:han ja vaatia vastineeksi kultaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Japaniin virtaa sisään enemmän kultaa kuin sieltä ulospäin, kunhan kauppatase on ylijäämäinen. Vaihtokauppa myös vähentää dollarin määrää markkinoilla ja lisää jenin määrää, mikä johtaa luonnollisesti hintojen nousuun Japanissa ja hintojen laskuun USA:ssa. Halvemmat hinnat lisäävät lähtökohtaisesti amerikkalaisten tuotteiden kysyntää ja pönkittävät vientiä. Vienti vetää siihen saakka, kunnes USA:n ja Japanin kauppatase ja hintatasot tasoittuvat.
Kultakannasta luovuttiin ensimmäisen kerran ennen ensimmäistä maailmansotaa (1914-1918), mutta siihen palattiin kuitenkin sodan jälkeen inflaation karattua monin paikoin käsistä elvytystoimien takia (rahamäärän lisääminen). Ensimmäisen ja toisen maailmansodan (1939-1945) välisenä aikana, eri maat aloittivat omien valuuttojen devalvaation kultaa vasten vientinsä lisäämiseksi. Tämä kuitenkin johti luottamuksen rapautumiseen systeemiä kohtaan, kunnes luottamus hävisi kokonaan: toistuvien devalvointien vuoksi selkeätä hintaa kullalle ei enää löytynyt. Vuoteen 1939 mennessä kultakanta oli kuopattu ja kullan vapaa vaihtomahdollisuus katosi.
Vuonna 1944 siirryttiin Bretton Woods -järjestelmään, jossa ainoastaan Yhdysvaltain dollari sidottiin kultaan kiinteällä kurssilla ja muut valuutat vastaavasti dollariin. Bretton Woods pysyi pystyssä kuitenkin vain sukupolven ajan: kullan ja dollarin välinen sidos purettiin vuonna 1971 ja Bretton Woods lakkautettiin vuonna 1973.
Kullan hinnan historia
Kultakannan hajottua kullalla ei ollut enää selkeää yhteyttä valuuttoihin, vaan sen hinta alkoi muodostua kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kullan hinnan kehityksen tarkastelu on mielekästä aloittaa vuodesta 1971, jolloin Bretton Woods -järjestelmä kaatui. Amerikkalaiset saivat kuitenkin oikeuden omistaa kultaa uudelleen vasta vuonna 1975, mitä voidaan pitää eräänlaisena virstapylväänä kullan historiassa sijoituskohteena.
Vuoden 1971 jälkeen kullan hinnankehityksissä on ollut kolme selväpiirteistä nousupiikkiä. Näistä ensimmäinen tapahtui tammikuussa 1980, kun kullan hinta nousi 160 dollaria kolmessa päivässä ja kävi ylimmillään 850 dollarissa unssilta. Tähän nousuun löytyy kaksi selkeätä syytä. Ensimmäiseksi, epävakaa geopoliittinen tilanne, joka syntyi Neuvostoliiton miehitettyä Afganistanin vuonna 1979. Samana vuonna myös Iranin panttivankikriisi sai alkunsa. Toiseksi öljyn hinnan voimakas nousu aiheutti inflaation voimakkaan kiihtymisen, mikä osaltaan nosti kullan kysyntää merkittävästi.
Toinen merkittävä nousu käynnistyi vuonna 2008, jolloin kultaa vaihdettiin hieman yli 800 dollarilla unssilta. Kesällä 2011 se näki huippunsa 1 830 dollarissa unssilta. Tämän nousun takana oli turvasatamakysynnän lisääntyminen finanssikriisin seurauksena sekä dollarin heikentyminen, joka johtui USA:n keskuspankin elvytystoimista.
Vuoden 2016 alussa kullan hinta alkoi saada uudelleen tukea lisääntyneestä sijoituskysynnästä, minkä taustalla oli talouskasvuun liittynyt epävarmuus. Elokuussa 2016 kullan hinta oli elpynyt jo yli 1340 dollariin unssilta Britannian EU-kansanäänestyksen jälkimainingeissa. Talouskasvun piristyminen ja USA:n korkojen nostot jättivät kullan kuitenkin sahaamaan 1200-1300 dollarin väliin.
Vuonna 2019 alkoi kolmas selväpiirteinen nousu, kun poliittinen ja taloudellinen epävarmuus nostivat kullan hinnan yli 1500 dollariin unssilta vuoden aikana. Vuonna 2020 hinta noussut edelleen ylittäen 1800 dollarin tason kesällä koronapandemiasta kohonneen taloudellisen epävarmuuden sekä keskuspankkien massiivisten elvytystoimien tukiessa kullan hintaa. Kulta noteerataankin kirjoitushetkellä useissa valuutoissa kaikkien aikojen korkeimmalla tasollaan.
Lopuksi
Kullan hinnan kehitys heijastaa monta eri seikkaa. Koska suurin osa kullan sijoituskysynnästä perustuu turvasatamakysyntään, kullan hinnan voidaan ajatella heijastelevan epävarmuutta. Taloudellisen vakauden aikana, sijoittaminen riskialttiisiin kohteisiin on todennäköisempää, kun taas epävarmoina aikoina sijoituskullan kysyntä voimistuu. Kuten tästä tekstistä on käynyt ilmi viime vuosina muun muassa keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja epäilys FIAT-valuuttojen toimivuudesta on lisännyt tätä turvasatamakysyntää, mikä heijastuu kullan hinnassa. Vaikka historiallisesti volatiilin kullan hinnan ennustaminen on erittäin vaikeata, on hyvä ymmärtää mitkä seikat ovat liikuttaneet kullan hintaa historiallisesti. Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen tarkemmin, mitkä tekijät ohjaavat kullan hintaa.
Lähteet
- Hill, C. W. L., & Hult, G. T. M. (2019). International business: Competing in the global marketplace (12th ed.). New York, NY: McGraw-Hill Education.
- Kosares, M. J. (2012). The ABCs of Gold Investing: How to protect and build your wealth with gold. Addicus Books.
- Shafiee, S., & Topal, E. (2010). An overview of global gold market and gold price forecasting. Resources policy, 35(3), 178-189.
- Viljakainen, A. (2020, June). Endomines laaja raportti. Retrieved from https://www.inderes.fi/fi/kehitysvauhti-nostaa-kierroksia
- Väkeväinen, H. (2018, July 9). Kulta – rakastettu ja vihattu, mutta aina arvossaan. Retrieved from https://www.salkunrakentaja.fi/2018/07/kulta-arvo/
- Weatherford, J. (2009). The history of money. Currency.
- Wiedemer, D., Wiedemer, R., Spitzer, C., & Janszen, E. (2010). America's bubble economy: Profit when it pops. John Wiley & Sons.
- World Gold Council. (2020, January). Gold Demand Trends Full year and Q4 2019. Retrieved from https://www.gold.org/goldhub/research/gold-demand-trends/gold-demand-tre...