Talousluottamus heikentyy nyt euroalueella laajalti, mutta EKP haukkailee
Eurotalouden kasvuun ei tällä haavaa juuri luottoa löydy, näyttävät tuoreet luvut. Saksan Ifo laski joulukuussakin, ja eilen kirjoitin kuinka viime viikolla julkaistuissa ostopäällikköindekseissä tunnelmat synkentyivät. Siitä huolimatta EKP on kokouksensa jälkeen viestinyt, ettei korkoja lähiaikoina lasketa.
Saksassa eilen julkaistut Ifo-indeksin lukemat latistivat hieman joulutunnelmaa. Yritysten tunnelmia kuvaaviin luottamusindekseihin odotettiin pientä petrausta, mutta sen sijaan luottamus laski edelleen sekä nykytilanteen että odotuksien osalta.
Nykytilannetta kuvaava indeksi painui lukemaan 88,5 (marraskuussa 89,4) ja odotuksia kuvaava indeksi lukemaan 84,3 (marraskuussa 85,2). Vahvistuksena heikentyneelle näkymälle Ifo-tutkimuslaitos tarkisti Saksan ensi vuoden BKT-ennustetta alaspäin 0,9 %:iin aiemmasta 1,4 %:sta. Nyt ollaan vahvasti taantumaympäristössä, ja se on monen asian summa. Saksan budjettivääntö ja sen tuomat leikkaukset ovat jättäneet jäljen elinkeinoelämän tunnelmiin, samoin yleisesti hyytyvä maailmantalouden kasvu ja kaupan volyymien lasku, joka vaikuttaa etenkin vientiyrityksiin. Jälkimmäinen ei ole vain Saksan ongelma, vaan vaikuttaa myös muihin euromaihin. Luottamus on nyt yrityspuolella laajalti laskussa aina teollisuudesta vähittäismyyntiin ja palveluihin.
Lisäksi ongelmana on kotimainen kysyntä ja kuluttajan varovaisuus. Kohonnut korkotaso iski ensimmäisenä vaihtuvakorkoisen asuntolainan omistavaan suomalaiskuluttajaan, mutta hiljalleen sen vaikutukset ovat alkaneet heijastua muuallekin. Kuluttajasektorin onnena on ollut vahva työllisyys, joka on tuonut näkyvyyttä tulokehitykseen, sekä noussut palkkataso. Euroalueen kuluttajaluottamus onkin noussut hiljalleen pohjiltaan, mikä antaa hieman valoa ensi vuoteen. Jos korkotaso odotusten mukaan lähtee laskuun, ehkä kestohyödykkeiden ja asuntojen ostot alkavat taas maistua kuluttajille, etenkin mikäli työttömyydessä ei nähdä notkahdusta.
EKP toppuuttelee odotuksia
Euroopan keskuspankki ei korkokokouksenkaan jälkeen pidä koron laskuja itsestäänselvyytenä. Sen sijaan keskuspankkiirien kuoro keskittyi alkuviikolla toppuuttelemaan markkinaodotuksia. Kreikan keskuspankin pääjohtaja Yannis Stournanas kertoi Reutersille, että keskuspankin on nähtävä kestävästi alle 3 %:n inflaatiolukemia vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, ennen kuin korkoja voidaan lähteä laskemaan. Myös EKP:n neuvoston jäsen Bostjan Vasle sanoi eilen, että ainakin kevääseen pitää odottaa, ennen kuin rahapolitiikan linjaa voidaan lähteä muuttamaan, ja siksi odotukset ohjauskoron laskusta maalis-huhtikuussa ovat ennenaikaisia.
Euroalueen inflaatioluvut olivat marraskuussa jo alle 3 %:n päälukujen osalta (toteutunut 2,4 %), mutta pohjainflaatio oli edelleen 3,4 %. Jo lähikuukausina nähtäneen pohjainflaationkin painuvan alle 3 %:n. Mikäli keskuspankkiirien puheet pitävät paikkansa, koron laskuihin ryhdyttäisiin kesän kynnyksellä, eli markkinaodotuksia myöhemmin. Siitä EKP tuskin saisi sulkaa hattuunsa, sillä talousnäkymä puoltaisi elvyttävää rahapolitiikkaa jo aikaisemmin. Federal Reserven kaltaista takinkääntöä kaivataan nyt kipeästi eurotaloudessa.