Riksbanken jatkoi kovia koronnostoja, EKP seurannee ensi viikolla
Ruotsin keskuspankki Riksbanken nosti keskiviikkona ohjauskorkoaan 50 korkopisteellä 3,5 %:n tasolle. Koronnosto oli jatkoa ennätykselliselle sarjalle, jonka kaltaisia on nähty Pohjolassa ja laajemminkin Euroopassa. Moni keskuspankki on edelleen samassa veneessä yrittäen taklata tahmeaa inflaatiota, ja ensi viikolla vuorossa on EKP.
Riksbankenin koronnosto oli odotettu, ja keskuspankin johto vihjaili samalla korkosyklin hiljalleen lähestyvän huippuaan. Keskuspankin johtokunta ennakoi, että yksi 25 korkopisteen nosto olisi vielä edessä kesä- tai syyskuussa. Kaksi johtokunnan jäsentä äänesti jo nyt pienemmän koronnoston puolesta, joten rahapolitiikkalaiva hidastaa hiljalleen etenemistään. Tähän mennessä keskuspankin sävy on ollut tiukka, sillä inflaatiopaineet eivät ole näyttäneet hellittävän. Pienet muutokset näkemyksissä heijastuivat etenkin valuuttamarkkinalla, jossa Ruotsin kruunu heikkeni euroa ja dollaria vastaan.
Keskuspankin koronnostot ovat osuneet pahasti ruotsalaisiin asuntovelallisiin, sillä länsinaapurissakin vaihtuvat korot ovat yleisiä lainakorkoja. Keskuspankin varapääjohtaja Anna Breman kertoi Bloombergin mukaan jo viime vuoden puolella, että tuolloin uumoiltu 2,5 %:n korkotason korkokulut vastasivat ostovoimalla korjattuna samaa tasoa kuin 1990-luvulla, jolloin korkotaso oli 8 %:ssa. Nyt, kun ohjauskorko on tuosta 1 %-yksikön edelleen ylempänä, myös korkorasitus on entisestään kasvanut.
Mitä pienet edellä, sitä isot perässä rahapolitiikassa
Ruotsin keskuspankin korkopäätös saattaa olla etiäinen EKP:n ensi viikolla julkistettavasta korkopäätöksestä. Niin ikään Euroopan keskuspankilta odotetaan 50 korkopisteen nostoa nykyiseltä 3,5 %:n tasolta ja samalla lähestyvää korkosyklin huippua. EKP:lla saattaa olla vielä jäljellä kaksi koronnostoa siinä missä Riksbankenissa ennakoidaan yhtä nostoa. Sen ratkaisee pitkälti inflaation suunta.
Vaikka osa on jo ehtinyt julistaa inflaation menneen talven lumiksi, keskuspankissa ei olla yhtä varmoja asiasta. EKP ei ole maininnut palkkakehitystä erityisenä riskitekijänä, mutta Belgian keskuspankin pääjohtaja Pierre Wunsch kertoi viime viikolla FT:n haastattelussa, ettei koronnostoja voida lopettaa ennen kuin palkkojen nousu hidastuu. Vaikka kansallisten keskuspankkien pääjohtajien puheiden painoarvo on pienempi kuin pääjohtaja Lagarden tai johtokunnan jäsenten, palkkahuoli on jossain määrin aiheellinen. Q4:llä palkkojen nousu kiihtyi 5 %:iin ja suunta on ollut viime kvartaalit ylöspäin. Palvelualojen inflaatiokaan ei ole näyttänyt laantumisen merkkejä ja talousyllätykset ovat olleet positiivisia, joten vahvat signaalit koronnostojen lopettamisen puolesta ovat antaneet odottaa itseään. Käsittelen EKP:n korkopäätöstä tarkemmin ensi viikolla.
Lähde: Bloomberg, Eurostat