Miljoonan barrelin kysymys: mitä sijoittajan pitää tietää Lähi-idän tilanteesta?
USA:n ja Iranin kiristyneet välit ovat virittäneet osakemarkkinankin varpailleen. Viime viikolla USA:n ilmaisku surmasi iranilaiskenraali Qassim Suleimanin. Tämän jälkeen Iran on vannonut kostoa, ja uusimpien tietojen mukaan Iran teki viime yönä ohjusiskun Irakissa olevia yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan, mikä painoi osakemarkkinan laskuun. USA:n presidentti Donald Trump vakuutteli heti iskun jälkeen Twitterissä kaiken olevan hyvin, mikä rauhoitti hieman tilannetta.
Epävarmuus on sijoittajan vihollinen, ja sitä Lähi-idän jännitteiden nopea kasvu lisäisi lyhyellä aikavälillä. Osakemarkkinan heilunta testaa riskinsietokykyä, mutta pitkäjänteisen sijoittajan ei sen takia kannata yöuniaan menettää. Laajemmat talousvaikutukset puolestaan liittyvät yhteen raaka-aineeseen, öljyyn. Uhkana nimittäin on, että iskut lisääntyvät ja kohteiksi otetaan myös musta kulta, eli Lähi-idän öljyntuotantoalueet. Irakilla ja Iranilla oli kummallakin noin viiden prosentin osuus globaalista öljyntuotannosta, ja tuotantohäiriöt voisivat aiheuttaa kovaa nousupainetta öljyn hinnalle. Tämän suuntaista kehitystä on spekulaatioiden myötä jo nähty, sillä viime yönä iskujen jälkeen öljyn hinta oli korkeimmillaan yli neljän prosentin nousussa tasaantuen kuitenkin aamulla.
Noussut öljyn hinta aiheuttaisi päänvaivaa taloudelle
Mikäli tilanne lähtisi kärjistymään ja johtaisi pitkäkestoisiin tuotantohäiriöihin ja öljyn hinnan pysyvään nousuun, olisi se vahingollista maailmantaloudelle. Etenkin suuret öljyn kuluttajamaat ja öljyntuotannosta riippuvaiset maat, kuten USA ja Euroopassa Saksa, Ranska ja Italia, kärsisivät tilanteesta. Raaka-aineen kallistuminen nostaisi esim. yritysten kuljetuskustannuksia ja kävisi myös kotitalouksien kukkarolle esim. polttoaineiden ja lämmityskustannusten nousun kautta. Öljyn hinnan nousu nostaisi myös inflaatiopaineita, mikä lisäisi entisestään keskuspankkien ongelmia. Vaikka inflaatiota on odotettu kuin kuuta nousevaa, öljyn tarjontapuolen häiriöistä tuleva hintojen nousu ja samanaikainen talouden alamäki olisi myrkkyä rahapolitiikalle, sillä keskuspankit eivät voi vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin.
Öljyn hinnan noususta hyötyjiäkin löytyy, öljyntuottajista ja öljy-yhtiöistä nimittäin. Lisäksi haitatkaan eivät ole aivan yksiselitteisiä. USA:n riippuvuus tuontiöljystä on nimittäin reilusti laskenut, sillä maa on kuin varkain noussut jo maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi 18 %:n osuudella globaalista tuotannosta. Lisäksi pitää muistaa, että vielä ei ole merkkejä siitä, että öljyntuotanto olisi uhattuna, joten hinnan vaihtelut ovat olleet lähinnä spekulatiivisia. Talouden fundamenteissa ei siis ole tapahtunut muutoksia, joten aihetta äkillisiin liikkeisiin ei ole. Mahdollista on sekin, että Iranin iskun myötä tilanne raukeaa, sillä uutistietojen mukaan USA:n sotilaat ehtivät pakoon yön iskussa. Tämä avaisi Donald Trumpille tien julistautua voittajaksi ja jättäisi markkinajännitteet lyhytaikaisiksi.
Lähde: EIA