Laskuviikko takana, pinnan alla väijyvät vanhat euro-ongelmat
Viime viikko oli Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinalla laskuviikko. Edelleen nousevat korko-odotukset ja sanoista jo teoiksi muuttuneet koronnostot koettelevat nyt sijoittajien hermoja ympäri maailmaa. Nousevat korot eivät olisi suuri ongelma, mikäli talouskasvu jatkuisi vahvana, mutta Yhdysvaltain talouskasvu taipui Q1:llä negatiiviseksi pitkälti nettoviennin ja varastojen vuoksi. Kun lukemat (Q1 bkt -1,4 %) yhdistetään vallalla oleviin inflaatiolukuihin (+8,5 %), saadaan aikaiseksi yhdistelmä, jonka stagflaatioksikin pian voi jo tulkita. Talouskasvuluvuissa kannattaa kuitenkin tyypillisesti tarkistaa, mitä ne ovat sisäänsä syöneet, ja niin nytkin. Kotitalouksien kulutus nimittäin piti pintansa alkuvuonnakin, ja yksityisen kulutuksen positiivinen vaikutus talouskasvuun oli +1,8 %-yksikköä. Ihan kelpo lukuja siis, etenkin nykyisessä vahvasti inflatorisessa talousympäristössä. Mikäli korkopäätöksensä keskiviikkona julkaisevassa Federal Reservessä tulkitaan lukuja samalla tavalla, lienee selvää, että koronnostoja on luvassa ja reilusti. Fedin korkopäätöstä käsitellään tarkemmin keskiviikon ennakkokommentissa.
Naapurissa alkaa tapahtua
Keskuspankit ovat ainakin puheiden perusteella tilanteessa, jossa niiden pöydällä on vain yksi käsiteltävä asia: inflaatio. Tämä näkyi viime viikolla myös Ruotsin keskuspankin korkopäätöksessä, sillä keskuspankki nosti yllättäenkin ohjauskorkoaan nollatasolta 0,25 %:iin ja kertoi alkavansa vähentää arvopapereiden netto-ostoja toisella vuosipuoliskolla. Keskuspankin mukaan rahapolitiikkaa tarvitaan nyt suojaamaan inflaatiotavoitetta, ja siksi Ruususen uni korkopolitiikassa päättyi nopeaan havahtumiseen. Ruotsissakin keskuspankin linja on muuttunut nopeasti, sillä vielä tammikuussa nollakorkojen ajan odotettiin kestävän ainakin 2023 loppuun. Nyt sen sijaan korkoja on nostettu monessa pohjoismaisessa keskuspankissa ja nollatasolla ollaan enää Tanskassa sekä suomalaisesta näkökulmasta EKP:ssa.
Paine koronnostoihin kasvaa myös Frankfurtin tornissa EKP:n päämajassa, sillä inflaatio ei ota talttuakseen. Tilannetta pahentaa heikentyvä euro, joka lähestyy pariteettia dollaria vastaan sekä samalla pahentaa tuontihinnoista kantautuvaa inflaatiota. Näin viikonloppuna osuvan twiitin, jossa nimimerkki MacroAlf uumoili EKP:n joutuvan lopulta tekemään valinnan EKP:n ja Italian velkakirjojen välillä. Tämä tarkoittaisi kiristyvää rahapolitiikkaa ja Italian ”heittämistä bussin alle” siinä mielessä, ettei EKP enää voisi antaa tukeaan euromaille velkakirjaostojen muodossa. Vielä toistaiseksi velkakirjamarkkinalla korkoerot turvasatamana pidettyyn Saksaan nähden ovat olleet maltillisia, mutta niitä on pidettävä silmällä.
Pinnan alla piilee ongelmia
On kuitenkin hyvä huomata, että EKP:n velkakirjaostot veivät pois huomion pois euromaiden rakenteellisista ongelmista mutta eivät millään tavalla ratkoneet niitä, ja siksi riskit piilevät edelleen pinnan alla. Kun velkakirjaostot loppuvat, niitä voi jälleen pulpahdella esiin. Velkakirjaostot ovat olleet takavuosina mahdollisia matalan inflaation ja jopa deflatorisen talousympäristön vuoksi, mutta nyt tilanne on täysin erilainen ja yhä kauemmas karkaavan inflaatiotavoitteen syrjään pääsemiseksi on keskuspankkien reagoitava. Suurten keskuspankkien osalta on tänä ja ensi vuonna odotettavissa ostojen sijaan velkakirjojen nettomyyntejä, joiden pääoperoijana on Federal Reserve (ks. kuvio). Ne ja samanaikaiset koronnostot kiristävät rahapolitiikan ruuvia nopeimmin vuosiin.
Kuvio. Keskuspankkien arvopaperiomistukset ja ennuste niiden muutoksesta
Lähde: Bloomberg