Kiinan asema raaka-ainekysyjänä horjuu, mutta ei murru

Kiinan talouskasvun hidastumisella on globaalit vaikutuksensa. Eilen julkaistujen lukujen mukaan maan teollisuuden voitot ovat jatkaneet negatiivisen puolella ja muutoinkin odotukset talouskasvusta ovat laskeneet. Raaka-aineiden hintakehitystä kuvaava indeksi on laskun jälkeen sahannut pienesti, mutta pysyvämpi suunta on vielä haussa.

Kiina yrittää pyristellä irti velka- ja investointivetoisesta talousmallista, minkä kääntöpuolena sen johdon on hyväksyttävä hidastuva talouskehitys. Monien raaka-aineiden ykköskuluttajana Kiinan asema tuskin kuitenkaan aivan heti murtuu. Otetaan esimerkiksi kuparimarkkina, josta Kiinan tuonnin osuus on kansainvälisesti 60 %. Kuparia tarvitaan rakennussektorilla, ja sen osalta Kiina takeltelee pahasti. Reutersin artikkelin mukaan uusien rakennushankkeiden aloitukset laskivat lokakuussa 23 % vuodentakaisesta, jo valmiiksi heikonpuoleisesta vertailukaudesta. Ongelmat on huomattu myös muualla, ja ulkomaiset investoinnit laskivat ensimmäistä kertaa (-11,8 mrd. $) koskaan Q3:lla.

Lähde: Bloomberg

Koska rakennusmarkkina on Kiinassa jättimäinen, maalaisjärjellä sen ongelmat heijastuisivat raaka-ainemarkkinalla laskeneena kysyntänä ja laskeneina hintoina. Näin ei kuitenkaan ole, vaan päinvastoin esimerkiksi kuparimarkkinalla Kiinan kysynnän odotetaan kasvavan 4 miljoonalla tonnilla 18 miljoonaan tonniin per vuosi vuonna 2030. Ennusteen on tehnyt raaka-ainemarkkinalla kauppaa käyvä Trafigura. Vauhti ei siis juurikaan hidastuisi, sillä vuosina 2010-2020 Kiinan kysyntä kasvoi 5 miljoonalla tonnilla per vuosi ja tänäkin vuonna sen on kasvanut Reutersin mukaan 8 % eli nopeammin kuin Kiinan bkt.

Kuparin kysyntänäkymien positiivisuus johtuu Kiinassa kahdesta seikasta. Ensinnäkin maan poliittinen johto haluaa pitää yllä yhteiskuntarauhaa, ja se onnistuu osin varallisuuden kautta. Kiinalaisten varallisuudesta noin 70 % on sidottuna seiniin, ja siksi hallinto ei anna kiinteistömarkkinan luisua liian suureen kriisiin, vaan on valmis tarvittaessa tukitoimiin markkinalla. Näitä on viime aikoina myös nähty. Tietynlainen turvapatja on siis asetettu markkinan alle.
Toiseksi kuparin kysyntää vakauttaa Kiinan vihreä siirtymä. Kommunistisen puolueen kahdesti vuodessa järjestettävä puoluekokous on linjannut tavoitteeksi lisätä kasvua korkean teknologian ja vihreistä investoinneista, mikä tarkoittaa myös rahavirtojen kohdistumista näille sektoreille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtio-omisteiset pankit ohjeistetaan rahoittamaan uusiutuvan energian yrityksiä, sähköautojen valmistajia ja korkean teknologian yrityksiä. Niiden tuotannossa tarvitaan kuparia ja muita metalleja, mikä pönkittää kysyntänäkymää.

Öljy tullut selvästi alas huipuiltaan

Öljymarkkina on oma lukunsa. Öljyn hinta nousi syyskuussa Israelin ja Hamasin konfliktin kärjistyessä, mutta on tullut sittemmin noin viidenneksen alas huipuiltaan. Etenkin kysyntänäkymä öljylle on epävarma, ja kansainvälinen energiajärjestö IEA varoitti aikaisemmin tässä kuussa, että öljymarkkinalla voidaan nähdä ensi vuonna ylitarjontaa, mikäli globaali talouskasvu dramaattisesti heikkenee. Tähän on varmasti sanansa sanottavana OPEC+-mailla, jotka säätelevät globaalin öljymarkkinan tarjontaa. Öljymaat kokoustavat taas torstaina, ja Bloombergin tietojen mukaan Saudi-Arabia on pyytänyt muita maita vähentämään tuotantokiintiöitään hinnan nostamiseksi, mutta osa öljymaista vastustaa tätä. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, tuotantoa on viime aikoina hiljalleen tuotu alaspäin ja öljyn hinnalle näin asetettu tietynlainen lattia. Suuria liikkeitä ensi vuodelle öljyennusteissa ei odoteta, sillä WTI-laadun odotetaan Bloombergin konsensusennusteessa olevan ensi vuoden lopussa 74 dollarissa/bbl ja Brent-laadun 78 dollarissa/bbl.