Japanin nousu nollakoroista ei ollut ongelmaton – carry trade rautalangasta vääntäen
Ultrakeveän rahapolitiikan viimeinen mohikaani, Japanin keskuspankki, nosti keväällä ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa 17 vuoteen. Seuraava koronnosto nähtiin viime viikolla, ja nyt ohjauskorko on 0,25 %:n tasolla. Poistuminen nollakorkoympäristöstä ei ole suinkaan ollut ongelmaton, mistä kertoo mm. maanantainen markkinareaktio.
Maanantain pörssiluisu oli Japanissa muuta maailmaa rajumpi. Osin syy oli rajusti heitelleissä korko-odotuksissa ja taantumapeloissa, mutta kotikutoisiakin syitä löytyi. Selvin niistä oli jenin carry trade, korkoerokauppa, jossa sijoittajat lainaavat matalan korkotason valuuttoja (jeni) investoidakseen korkean korkotason valuuttoina (esim. Yhdysvaltain dollari). Japanin keskuspankin ohjauskoron ollessa alimmillaan -0,4 % jenien lainaaminen oli hyvinkin edullista, ja niitä esim. dollarimääräisiin velkakirjoihin sijoitettaessa tilanne oli sijoittajalle otollinen: korkoeron vuoksi ja dollarin vahvistuessa jeniä vastaan valuuttamarkkinalla pystyi tekemään mukavia tuottoja.
Tilanne kuitenkin muuttui keväällä, kun Japanin keskuspankki aloitti koronnostot ja samaan aikaan spekulaatiot USA:n ohjauskoron laskuista lisääntyivät. Korkoero kapeni, mikä vahvisti jeniä dollaria vastaan ja tiistaiaamuna jenin kurssi oli vahvimmillaan sitten viime joulukuun. Tämä oli keskuspankin tavoite, mutta samalla se vaikeutti merkittävästi korkoerokauppaa: mikäli oli muutama kuukausi sitten vaihtanut jenejä dollareiksi, käteen jäi tuottojen sijaan ilmaa. Viimeviikkoisen ohjauskoron noston jälkeen vahvistunut jeni johti näiden kauppojen pakkomyynteihin, kun vivutettujen carry trade-kauppojen vakuuksien arvo aleni merkittävästi. Sijoittajien piti ostaa lisää jenejä lisätäkseen vakuuksia, mikä edelleen vahvisti jenin kurssia. Se aiheutti edelleen myyntipainetta ja syvensi negatiivista kierrettä.
Merkittävä tekijä kaupoissa on myös niiden laajuus. Jeni on yksi maailman käytetyimmistä valuutoista, joten korkoerokauppaakin käytiin laajassa mittakaavassa. WSJ:ssä arvioitiin eilen, että carry trade -positioiden arvo olisi ollut heinäkuun alussa 20 miljardia dollaria, mutta viime viikolla niiden arvo olisi laskenut 6 miljardilla (ks. kuvio). Moninkertaisistakin luvuista korkoerokauppojen yhteydessä on puhuttu, mutta täsmällisten lukujen saaminen on valuuttamarkkinan laajuuden vuoksi hankalaa. Joka tapauksessa nappikaupasta ei ole kyse.
Kuvion lähde: WSJ.
Japanin keskuspankille tilanne on kinkkinen, sillä ultrakevyt rahapolitiikka alensi jenin arvoa, mutta kiristykset aiheuttivat osaltaan paniikin osakemarkkinalla. Suo siellä ja vetelä täällä siis. Tilanne on jälleen yksi esimerkki siitä, mitä vahinkoa elvyttävällä rahapolitiikalla voi saada aikaan, ja tällä kertaa riskit realisoituivat valuuttamarkkinalla. Ei siis ihme, että Japanin pankkisektori on ollut yksi viime päivien suurimpia kärsijöitä.