Ilmastonmuutos uhkaa lisätä tarjontasokkeja ja kiihdyttää inflaatiota globaalisti
Kirjoitin eilen siitä, kuinka Jackson Holen konferenssissa keskusteltiin keskuspankkien pitkän aikavälin haasteista. Niitä ovat tuottavuuskehitys, tuotantoketjujen ongelmat ja nousevat velkatasot. Kyseessä olevat rakenteelliset muutokset taloudessa tulevat olemaan suuria mm. demografian (ikääntyvä väestö) ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Käsittelimme aihetta laajasti makrotalouden ja yritysten näkykulmasta tuoreessa inderesPodissa, joka on kuunneltavissa täällä.
Kuvio. Sään ääri-ilmiöt tuottaneet satojen miljardien kustannukset. Lähde: TS Lombard
Ilmastonmuutos on globaali tarjontapuolen sokki, mutta vielä on epäselvää, missä ja milloin sen vaikutukset näkyvät. Sokki on siis epälineaarinen. Joka tapauksessa sen on uumoiltu
1) vaikuttavan ruuan ja raaka-aineiden saatavuuteen. Äärisääolosuhteet vähentävät ruuan tuotantoa ja nostavat ainakin väliaikaisesti inflaatiota maissa, jotka ovat riippuvaisia tuontiruuasta. Erään tutkimuksen mukaan eksogeeninen sokki kansainvälisiin raaka-ainehintoihin selitti 30 % euroalueen inflaation volatiliteetista. Inflaatiosta siis on näiden ilmiöiden seurauksena odotettavissa poukkoilevampaa ja jossain määrin nopeampaa. Ehkä voidaan todeta, että nykyinen kahden prosentin inflaatiotavoite tulee olemaan lattia, kun se menneinä vuosina oli katto. Lisäksi luvut heittelevät paljon sokkien seurauksena
2) vaikeuttavan kv-kauppaa. Tämä heijastuu tuotantoketjujen ongelmina. Lisäksi mm. logistiikkariskit kasvavat alueilla, jossa sään ääri-ilmiöitä esiintyy.
3) heikentävän infrastruktuuria. Tämä näkyy konkreettisesti ääri-ilmiöiden suorina tuhoina rakennuksiin, siltoihin ja teihin. Luonnonkatastrofien kustannukset voivatkin olla suoria tai epäsuoria. Suorat liittyvät välittömiin ja lyhytaikaisiin tuhoihin. Epäsuorat kustannukset taas ovat kokonaistaloudellisia ja pitkäaikaisia kustannuksia, jotka johtuvat suorista kustannuksista (kuten tuotannonkeskeytykset, tuotannon substituutiovaikutus, jälleenrakennuskysyntä). Luonnollisesti jälkimmäiset ovat vaikeammin havainnoitavia.
4) laskevan työvoiman tuottavuutta, mikä näkyy etenkin äärilämpötilojen vaikutuksena terveyteen ja toimintakykyyn. Asiaa koskien on jo tehty tutkimuksia ja tehty seuraava havainto: kun lämpötila nousee yli 15 C:n, jokainen asteen nousu vähentää työvoiman tuottavuutta 2 %. Mikäli lämpötila vielä nykyisestä selvästi nousee, etenkin ulkona työskenteleviin vaikutus voi olla laaja.
5) lisäävän taloudellista eriarvoisuutta. Korkeamman tuloluokan maat kärsivät suuremmista välittömistä menetyksistä luonnonkatastrofeissa, mutta niillä pidemmän aikavälin epäsuorat menetykset, eli vaikutus bkt:hen, työllisyyteen ja tuottavuuteen, ovat pienempiä. Tähän on yksinkertainen selitys: rikkaissa maissa rakennuskanta on arvokkaampaa, mutta toisaalta talous on vastustuskykyisempi sokeille, varautuminen parempaa ja terveydenhuolto kehittyneempää kuin alemman tuloluokan talouksissa. Esimerkiksi Filippiineillä (joka on maailman myrskyalttein alue) trooppiset myrskyt vähensivät keskimääräistä kotitalouksien tuloa 6,6 % lyhyellä aikavälillä. Köyhimmillä kotitalouksilla tulojen menetys oli pysyvää. Yhdysvalloissa hurrikaanien vaikutus oli keskimäärin per capita -tuloon vain 0,45 %-yksikköä.
Kuvio. Kuuma sää ja talouskasvu. Lähde: TS Lombard
Kirjoituksen pohjana käytetty mm. tätä tutkimuspaperia.
Tänään julkaistavia tärkeitä makrolukuja:
09:00 GE: Gfk-kuluttajaluottamus, syys, Bloombergin ennuste -24,5/edellinen -24,4
17:00 US: Conference Board -kuluttajaluottamus, elo, Bloombergin ennuste 116,0/edellinen 117,0