EKP:n korkopäätös: Puhu äänellä jonka kuulen
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös oli tekojen ja itse päätöksen sisällön osalta melko yllätyksetön. Keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 4,5 %:ssa ja talletuskorkonsa 4,0 %:ssa ja ”katsoo ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tavoitteiden saavuttamista”. Myös arvopapereiden osto-ohjelman alasajosuunnitelma pysyi ennallaan, eli toisella vuosipuoliskolla 2024 PEPP-salkkua aiotaan pienentää keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan vuoden 2024 lopussa.
Koronlaskuista ei saatu uusia vihjeitä tekstissä eikä pääjohtaja Christine Lagarden puheissakaan, joten tässä mielessä hän ei puhunut sijoittajien äänellä. Lagarden mukaan laskuista puhuminen on edelleen ennenaikaista, eikä aihetta keskuspankin neuvostossa käsitelty. Lagarde myös pysyi aikaisemmin tammikuussa Davosissa antamassaan lausunnossa, jonka mukaan ensimmäinen koron lasku olisi mahdollinen kesällä.
Palkat ja kuljetusongelmat murheenkryyneinä
Keskuspankillakaan ei ole kristallipalloa talouden suhteen, mutta pienet murheenkryynit saavat sen pysymään varpaillaan. Kansainvälisen rahtiliikenteen kuljetusviivästymät ja siitä aiheutuvat paineet kuljetushintoihin Punaisenmeren tilanteen vuoksi voi tuoda inflaatiolisää talouteen lyhyellä aikavälillä, ja pohjahintojen nousu on edelleen epämiellyttävällä, yli 3 %:n tasolla keskuspankin näkökulmasta. Lagarden mukaan keskuspankki seuraa tarkkaan Punaisenmeren tilannetta, mutta aihetta inflaatiopaniikkiin se ei antanut.
Lisäksi keskuspankki on maininnut palkkojen olevan sen rahapolitiikan monitoroinnin keskiössä, ja palkkapaineet ovat edelleen voimakkaita. Kuten alla olevassa TS Lombardilta poimitusta kuviosta on nähtävissä, palkat seuraavat inflaatiota vuoden viiveellä, eli eivät kovin herkästi jousta. Suunnan pitäisi kuitenkin olla tänä vuonna alaspäin, mutta EKP:ssa halutaan todennäköisesti varmistua asiasta. Lagarden mukaan viime vuoden lopulla ja Q1:llä neuvoteltiin/neuvotellaan useilla sektoreilla palkoista (n. 40 % työläisistä keskusteluissa) ja niistä saatava data kiinnostaa keskuspankkia. Tässäkin mielessä siis odotellaan, ja suuria päätöksiä tuskin tehdään ennen maaliskuussa julkaistavia talousennusteita.
Entä mitä tekee Jerome?
EKP:n koron laskujen ajoittuminen riippuu myös siitä, mitä tapahtuu Fedin kokouspöydän ääressä. EKP tuskin haluaa aloittaa rahapolitiikan keventämistä ennen Fediä, sillä se merkitsisi heikompaa euroa ja korkeampia tuontihintoja, mikä voisi osaltaan lisätä inflaatiopaineita. Tämäkin seikka puhuu sen puolesta, että keväällä ohjauskoron lasku vaikuttaisi liian aikaiselta.
Markkinaodotuksia lykättiin hieman ennen kokousta, mutta Bloombergin mukaan todennäköisyys huhtikuun koron laskulle oli lehdistötilaisuuden aikoihin jälleen 80 % eli optimismia oli ilmassa. Rahapolitiikan viiveet huomioon ottaen riskinä on, että keskuspankki lopulta toimii liian myöhään, ja tietyllä tavalla nurinkurisessa tilanteessa se onkin. Loppuvuonna nimittäin voidaan nähdä samaan aikaan ohjauskoron laskuja ja arvopaperiostojen alasajoa. Tämänkaltainen rahapolitiikkacocktail onkin täysin uudella reseptillä tehty.
Makrokommentin inspiraationa toimi tällä kertaa Happoradio.